Tervetuloa kotisivuilleni!


   Näille sivuille olen koonnut tärkeimpiä tietoja itsestäni, tekemiäni aloitteita,
   valtuustokyselyitä sekä mielipidekirjoituksia.

   Alta löydät uusimmat kuulumiseni, toivottavasti viihdyt!

   -Jarmo-


Avauspuhe Raahen uuden brändin juhlassa

Hyvät Raahen ystävät!

Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua, ehkä jotain sinistäkin. Näitä asioita on lupa odottaa tästä iltapäivästä, johon olemme kokoontuneet. Kohta näemme miltä uusi, luonnostaan ylpeän, Raahen ilme näyttää. Nopeimmat ovat ehtineet jo käymään vilkaisemassa uudistettuja nettisivujamme. Niin tein minäkin ja hyvältä näytti. En kuitenkaan halua paljastaa enempää, sillä tämä tilaisuus on juuri siksi järjestetty, että saamme kuulla ja nähdä perusteet uusiutumiseen.

Maailma muuttuu yhä nopeampitempoisemmaksi, kunnat ja kaupungit eivät ole tämän kehityksen ulkopuolella. Siksi on tärkeää, että me pysymme ajan hermolla koko ajan ja uudistamme tarpeen mukaan ilmettämme. Sen aika on nyt, kun kaupunkimme elää, voisi sanoa, kolmannen nousukautensa kynnyksellä. Aikaisemmat olivat uljas purjelaiva-aika, seuraava kun Rautaruukki alkoi rakentua alueelle ja nyt suurhankkeiden etenemisen aikana. Onhan laskettu, että meidän alueelle on tämän hetken tiedon mukaan syntymässä 1000 uutta työpaikkaa, kaivannais-, metallijalostus- ja energiateollisuuteen lähivuosien aikana. Tähän voidaan lisätä vielä mainittujen hankkeiden rakentamisvaikutukset. Meillä on siis lupa odottaa, mutta ei vain odottaa, vaan myös velvoite toimia.

Yksi näistä on visuaalisen ilmeen, slogaanin ja brändin uudistaminen. Tähän asiaan olemme tutustumassa tänään ammattilaisten johdolla. Mainetta, ilmettä tai julkikuvaa, tai ainakaan hyvää sellaista, ei luoda tuosta vaan. Kaikki mainitut seikat pitää perustua tosiasioihin, meidän tulee olla siis sanojemme mittaisia. Raahen edellisesti visuaalisen ilmeen uudistuksesta on aikaa, joten voidaan kai hyvillä mielin todeta, että tämä hetki on odotettu, uudistumme ja uudistumme perusteellisesti. Kaupunki on vanha, lähes 370-vuotias, mutta ilme on uusi.

Uudistuneella sivustollamme todetaan seuraavaa, Raahen brändin rakennusaineena on käytetty ihmisten kertomuksia, muistoja, kaskuja, historiaa, nykypäivää ja ennen kaikkea ylpeyden aiheita – aidoimpia rakennusaineksia parhaimmillaan. Kyse ei ole pelkästään uudesta logosta, vaan se on tarina. Kokonaisuudessa uudistuksessa käytämme myös jotain vanhaa, kuten tarinat ja historia tai jotain lainattua, vaikkapa muistoja sekä kaskuja. Jatketaan edelleen lainausta uudistetun ilmeemme perusteista. Uudistunut motto kertoo rehellisesti ja rohkeasti sen, mitä me sielujemme syvimmissä tunnoissa olemme. Meidän ei tarvitse pyydellä anteeksi, vaan nojaamme voimakkaasti vahvuuksiimme. Pienellä pessimismillä ja konstailemattomalla luonteella varustetut raahelaiset puolustavat omiaan ja tietävät, että täällä on parempi kuin muut luulevat.

Raahen maine puhuttaa täkäläisiä säännöllisesti. Ehkä kuitenkin suurin osa vähäkin kauempaa tulevista ei tiedä tästä mainiosta rantakaupungista juuri mitään. Viitaten vähän aikaa sitten kertomaani, voikin todeta, että olemme mainettamme parempi kaupunki. Tällä viikolla isännöin vieraita Satakunnasta ja Itä-Uudeltamaalta. Uskallan todeta, että saimme uusia ystäviä. Vaikka heilläkin on kuuluisat ja hienot vanhat kaupungit omasta takaa, niin meidän uljas historia teki heihin vaikutuksen, sen he totesivat vielä moneen kertaan vierailunsa aikana. He myös tunnustivat, etteivät olleet tienneet mitään tällaista, näin hienoa, Raahesta. Meillä on siis paljon käyttämätöntä potentiaalia, jota on hyödynnetty pian tarkemmin esiteltävässä uudistuneessa ilmeessämme.

Joten hyvät läsnäolijat, olette kaikki tervetulleita olemaan luonnostaan ylpeitä tästä iltapäivästä. Viedään uusittua Raahen ilmettä yhdessä eteenpäin. Kiitos jo tässä vaiheessa niile, jotka ovat työtä tämän uudistuksen eteen tehneet. Tätä on odotettu, kaivattu ja tarvittu, tervetuloa mukaan!

Juhlapuhe Antinkankaan monitoimitalon vihkiäisjuhlassa

Arvoisat Antinkankaan monitoimitalon ystävät, käyttäjät ja juhlavieraat!

Odotettu päivä on koittanut kun saamme olla juhlimassa uutta Antinkankaan monitoimitalon virallisia avajaisia. Matka tähän pisteeseen on kestänyt aikansa, mutta lopputulos on tärkein. Matkanteosta puhuttaessa sanotaankin usein, että itse matka on tärkeämpi kuin perille pääsy, tässä tilanteessa asia on kuitenkin toisin, lopputulos on odotettu ja kaivattu.

Koulua tällä tontilla on pidetty yli 40 vuotta ja paikka on ollut opinahjo monen nykyisenkin oppilaan vanhemmille. Sitä en tiedä, onko joukossa jo kolmannen polven antinkangaslaisia, mutta tiedän monen raahelaisen, jopa kansanedustajan, tästä osoitteesta oppimisensa ensi hetket saaneen kokea. Koululla on ollut paikkansa alueellisesti, mutta koko kaupungin kannalta. Näillä kulmilla on kaupunkimme eri aikakausina riittänyt lapsia ja kun päätöksiä uusien asuinalueiden suhteen on vuosien aikana tehty, monet uudetkin alueet ovat sijoittuneet tämän oppilaitoksen lähiympäristöön. Lisää on luvassa myös tältä osin ja mikäpä ollessa kun tilat ovat uudet, käyttökelpoiset ja tarpeeseen tehdyt.

Minun oma historiani tähän kouluun rajoittuu lähinnä reilun 10 vuoden takaisin aikoihin, kun saattelin tälle tontille silloisen ekaluokkalaisen ja pari vuotta myöhemmin vielä toista ekaluokkalaista aloittamaan opintietään. Koulurakennus ei silloin ollut samanlainen, ehkä alun perin hyvin ja tarpeeseen tehty, mutta valitettavasti odotti jo silloin kovasti uusintaa. Koulu ei ole kuitenkaan pelkkää seinää ja kattoa, luokkaa ja pihaa. Tärkeintä ovat sisällä olevat ihmiset ja molemmat lapsemme ovatkin saaneet oivan pohjan näiltä alakoulun ensimmäisiltä vuosilta, vaikka virallisesti koulu olikin tilapäisesti siirrettynä Kampusalueelle kun yläkouluun siirtymisen aika aikanaan tuli.

Kun edellinen rakennus tuli tiensä päähän ja asiat lähtivät etenemään, oli melko nopeasti selvää, että on huomattavasti parempi rakentaa aivan uusi koulu tälle alueelle. Aluksi luonnollisesti keskusteltiin vanhan rakennuksen peruskorjaamisesta, mutta tutkimukset määrittelivät sen, että korjaaminen vastasi lähes uuden tekemistä. Siksi olikin luonnollinen valinta, että vanhan rakennuksen ”korjaustyökaluiksi” valittiin puskutraktori ja purkupallo, jotka sivumennen sanoen ovat erittäin hyvät työvälineet myös muihin pahasti sisäilmaongelmaisiin rakennuksiin. Kokonaan uuden rakentamisella on myös se hyvä puoli, että rakennus on tehty nykyaikaisesti, uusimman rakennustekniikan mukaan. Meillä on käsissä uusi, tänä vuonna valmistunut talo, ei yli 40 vuotta sitten rakennettu.

Emme myöskään ole pelkästään koulussa, sillä samanaikaisesti kun tämä talo alkoi tulla tiensä päähän, kuului myös huolestuttavia asioita Vihastenkarin päiväkodista. Yksi kaupunkimme pienipien asukkaiden perinteisistä hoitopaikoista alkoi olemaan käyttöikänsä lopussa. Muutama vuosi aikaisemmin oli yhdistynyt Kummatissa koulu ja päiväkoti saman katon alle, minun näkökulmasta vielä oikein menestyksekkäästi. Oli siis sangen luonnollista, että tällainen yhdistelmä on tätä päivää ja rakentamisessa sekä ennen kaikkea sitten käyttövaiheessa pystytään hyödyntämään tiloja tehokkaasti. Yksi rakennus rakentamalla saatiin hoidettua kaksi kovasti uusimista odottavaa uudeksi kokonaisuudeksi. Samalla saatiin käyttöön nuorisotoimelle tiloja rakennuksesta, joten tehokkuus tilojen sellaisessa käytössä kuten se julkisessa rakennuksessa kuuluisikin olla. Olenkin joskus todennut, että koululla tulisi palaa valot aina aamuvarhaisesta iltamyöhään, sillä tällaiset rakennukset ovat tehty käyttöön, ei olemaan tyhjillään.

Päätöksenteon kiemuroissa nousi moneen kertaan esiin talous ja tarpeellisuus. Kaupunkimme lapsirikkaimpia alueita kuitenkin tarvitsi koulun ja päätös kokonaisuudesta syntyi kohtuullisen helposti ja yksituumaisesti. Hyvä niin, yksi tämän talon tärkeä tehtävistä on mahdollistaa uusien asukkaiden asettumisen lähialueelle. Kovasti toivon myös sitä, että saamme valmiiksi työnjaon niin, että tämän koulun ja naapurikoulujen luokkakoot pysyvät kaikkialla ja kaikille mahdollisimman hyväksyttävällä tasolla. Toimivat oppilaitokset ja terveet talot ovatkin yksi niistä asioista, joista haluamme kertoa Raahesta tänne muuttoa harkitseville.

Koulun merkitys alueelle on kiistämätön ja kun se vielä on uusi sekä hieno, niin siitä voi olla jopa hieman ylpeä, se on luvallista meille kaikille, ennen kaikkea teille tämän talon käyttäjille, ihan päiväkodin pienimmästä, koululaisten kautta vanhimpaan seniorijumppaajaan. Ihan jokaiselle teille on tämä rakennus tehty. Ilman tärkeimpiä eli lapsia sitä ei kuitenkaan olisi tehty tänne, joten merkittävimmässä osassa olette juuri te kaupunkimme nuorimmat asukkaat. Koulut ja päiväkodit kun ovat lapsia varten, ei toisinpäin.

Näky on hienosti sanottuna visio. Tarkastelin puhetta valmistellessani, miten Vihantenkarin päiväkoti ja Antinkankaan koulu olette määritelleet tehtävänne? Yksi keskeinen havainto, lasten huomioimisen lisäksi, on ammattitaito. Täältä löytyvät pysyvä ja ammattitaitoinen henkilökunta. Tällä asialla on merkityksensä lapsen kannalta. Kaikilla teillä aikuisilla on oma paikka lapsen maailmassa. Vastuu on kuitenkin jakamaton, lapsen hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu aina vanhemmille, siitä tulee pitää kiinni. Mutta teillä kasvatusalan ammattilaisilla ja muilla talossa työskentelevillä on tärkeä osa tukea tätä lapsen kasvua. Asia, mitä henkilökohtaisesti teissä aina ihailen, on kyky ottaa erilaiset lapset huomioon. Koululla ja päiväkodilla on siis valtava rooli lapsen elämässä. Kelläpä meillä ei olisi muistoja kouluajoista tai päivähoidosta. Muistot voivat olla monenlaisia hyviä tai huonoja, myös tapahtumahetkellä tunnelma on voinut olla monenlainen, muistot ovat kuitenkin omat. Vihastenkarin päiväkodin laulu ja sen loppusäkeet kuvaavatkin tahtotilaanne hyviin muistoihin aivan erinomaisesti:

”Laulu raikuu leikit leikitään,
kaikki aina ystävinä pysytään.
Oppia paljon saamme, ilot ja surut jaamme
yhdessä aina selvitään”.

Jos me kaikki pitäisimme nuo muutamat sanat mielessämme, niin siinä olisi jokaiselle hyvää ohjetta elämään. Palataan kuitenkin tähän päivään. Tätä rakennusta on taatusti odotettu. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että vanhoista asioista otetaan opiksi ja pidetään tästä rakennuksesta oikein hyvää huolta. Jokainen sitoutuu pitämään paikat kunnossa, niin että kaikilla käyttäjillä olisi hyvä ja turvallista olla täällä. Jos havaitaan jonkin asian oleva rikki tai menossa epäkuntoon, niin kerrotaan siitä eteenpäin, vaikkapa opettajalle tai muulle aikuiselle. Yhteisvastuullisesti toisista ja tästä rakennuksesta huolehtien miellä kaikilla on hyvä olla.

Hyvät kuulijat, rohkeasti olemme ottaneet askeleita myös muualla päin kaupunkiamme näissä koulujen ja päiväkotien rakentamisasioissa eli toivoakseni nämä juhlat eivät ole viimeisiä. Tänään minulle on kuitenkin annettu aivan erityinen tehtävä. Läheskään joka päivä ei pääse avaamaan näin upeaa rakennusta, mutta tänään on se hetki. Joten, arvoisat läsnäolijat, minulle suoduin valtuuksin julistan virallisesti tämän Antinkankaan monitoimitalon avatuksi ja käyttöön otetuksi! Pitkää ikää ja hyviä vuosia. Tuokoon tämä rakennus paljon oppimisen iloa ja muita hyviä hetkiä jokaiselle, jotka tähän taloon sisään saapuvat. Haluan toivottaa menestystä ja turvallisia vuosia teille jokaiselle, sillä on hienoa olla mukana kaikkien kanssa tekemässä jotain uutta Raahelle, sen asukkaille nykyisille ja tuleville.

Puheeni Praataustilaisuudessa Raatihuoneella

Arvoisat Praataustilaisuuteen osallistujat, hyvät Raahen ystävät!

Olette tervetulleita jälleen osaavaan, oudosti houkuttelevaan, lapsiystävälliseen ja elinvoimaiseen, yhteiseen kaupunkiimme. Mitä kummallisuuksia tuo luettelo sitten tarkoitti, mitä on keksitty sitten edellisen kerran? Tämä iltapäivä on hyvä väliarviointi, aina säännöllisesti vuoden välein. Tällä on hyvä kertoa ja kerrata, mitä olemme puuhanneet vuoden aikana kotikaupungissamme. Uuden valtuustokauden aluksi tiemme jotain uutta, nimittäin strategian siitä mitä haluaisimme olla ja mihin pyritään. Nuo viisi mainittua asiaa nousivat yhteisiksi tavoitteeksi kun teimme yhdessä valtuustona töitä asian ympärillä viime lokakuussa. Historialliseksi laadinnan teki nopeus ja avoimuus, saimme työn tehtyä lokakuussa valmiiksi ja siihen sitoutuminen on ainakin minun näkökulmaan näyttäytynyt yhdessä tekemisen onnistumisena. Avoimuus ja miksei nykyaikaisuus olivat kantavia tekotapoja. Valtuuston käsitellessä asiaa iltakoulussaan, kaikilla tilaisuuden seuraajilla oli mahdollista kommentoida kaupunkimme suuntaa sähköisesti ja asia kiinnosti, sillä yhtäaikainen tapahtuman seuraamiseen ja kommentointiin osallistui enimmillään kolmenumeroinen luku netin kautta. Raahessa siis osataan, oudosti houkuttelimme elinvoimaisesti ihmisiä kertomaa ajatuksiaan lapsiystävällisestä kaupungistamme, yhteisessä Raahessa.

Mitä nuo sanat sitten on ajateltu tarkoittavan, sitä on ehkä syytä käydä läpi, sillä olemmehan kaikki tänne kokoontuneet jonkinlaisessa suhteessa, julkisessa tai salaisessa, tähän mainioon rantakaupunkiin. Paikkaan, jossa, kuten eilen illalla kuulimme, tuulee ja jos ei tuule, niin sitten myrskyää. Luettelin siis äsken strategiamme peruspilareita, teimme ne perustuen arvioon kaupungin nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista tehtävien toteuttamiseen. Asetetut tavoitteet ovat pitkän aikajänteen tavoitteita ja niitä arvioidaan säännöllisesti.

Eniten kysymyksiä ja kommentteja on aiheuttanut termi ”oudosti houkutteleva”. Se tarkoittaa viehkoa ja vireää teollisuuskaupunkia, jossa on idyllinen meren äärellä oleva vanha puutalomiljöö, toimivat palvelut, kiinnostavat elinvoimaiset kylät sekä houkuttelevat rannat ja saaristo. Meidän tavoite on tuotteistaa upea historia, palvelut ja tarinat kyliltä sekä kaupungista, mereltä ja teollisuudesta sekä tarjota elämyksiä. Yhdistämme siis teollisuuden ja upean historiamme. Elinvoima puolestaan tarkoittaa aktiivista toimijaa ja mahdollistajaa yritysten rinnalla. Kaupungillamme tulee olemaan yrittäjäystävällinen palveluasenne ja toiminnan helppous luovat edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle ja sen kehittämiselle. Tässä on meillä kaikilla oivaa haastetta tulevaisuuteen, sillä kaupungissamme olisi tilaa monenlaiselle yritystoiminnalle, erityisesti palvelusektorilla on suhteessa vielä paljon mahdollisuuksia valtakunnan keskimääräiseenkin määrään nähden. Eväät ja avaimet hyvään elämään lapsiystävällisessä Raahessa puolestaan tarkoittaa ihanaa lapsuutta turvallisessa pikkukaupungissa, jossa kaikki ovat lähellä. Luomme mahdollisuudet ehjään lapsuuteen ja arjen hyvinvointiin. Osaaminen on puolestaan ammattitaitoa kaikilla alueilla ja elämänaloilla. Tavoitteena on mahdollistaa koulutuspolut aina peruskoulusta korkea-asteelle. Yhteistyön pohjalta tavoitteena on ennakoida alueelliset osaamistarpeet. Yksi meidän Raahe on hyvän elämän avaimet kansainvälistyvässä, myötätuulen Raahessa, jossa onnelliset ihmiset soutavat samaan suuntaan! Tervetuloa mukaan arvoisat läsnäolijat tähän hetkeen, uuteen ja vanhaan, tuttuun ja turvalliseen, vaihdetaan kuulumiset, praatataan ja nautitaan toistemme seurasta.

Tervehdyspuheenvuoro PattU:n ja JoMa:n pesäpallo-ottelussa.

Arvoisat Raahen kaupungin kutsuvieraat, hyvät pesäpallon ystävät!

Raahe ja meri, Pattijoki ja pesäpallo, kaikki niitä asioita, joista meidät tunnetaan. Pesäpallo tunnustetaan lajina, josta tunnetta ei puutu, ei katsomosta eikä kentältä. Se onkin syy, miksi laji on erittäin mielenkiintoinen ja helposti seurattava ja onhan tässä kansallispelissämme jotain erittäin suomalaista mukana. Meillä tämän lajin eri sarjatasoja seuraavilla on se onni, että näemme maailman korkeatasoisinta suomalaista pesäpalloa ja ajatelkaa hyvät ihmiset, vielä kotipaikkakunnallamme. Kaupungin kannalta asiaa pohtiessakin väkisin tulee mieleen pesäpallojoukkueemme markkina-arvo, kuten eilen viimeksi, valtakunnallisissa TV-lähetyksissä Raahe nimi tuli esille ja eniten juuri pesäpallon kautta.

Tämä laji ei kuitenkaan ole pelkästään viihdettä tai tunnetta, muttei myöskään pelkkää markkinointia. Se on tärkeä kasvattaja lasten ja nuorten keskuudessa. On upeaa nähdä miten suuret määrät lapsia on mukana junioritoiminnassa, aivan pienistä, lähes mailanmittaisista, jo niihin pitkään pelanneisiin, jotka ovat valmiita ottamaan vastuuta sarjajoukkueiden kokoonpanoissa tai valmentamaan uusia pesäpalloilijoita. Pesiksestä on siis moneksi, se yhdistää meitä alueemme asukkaita, lähes jokaisella on mielipide siitä miten lukkarin tolpat ovat nousseet tai kärkietenijän kunnarit kulkeneet, Voi joku myös todeta, että pesis on laji, missä yksi lyö ja yhdeksän värähtää. Havaitaankin, että jokaisella mielipide ja omansa sellainen.

Tänä iltana saamme jälleen nauttia jännityksestä ja yhdessäolosta. Vieraamme otteluun on saapunut kaukaa, Joensuusta saakka. Paras voittaa, mutta joukkueellemme on tärkeä jokainen sarjapiste ja siksi haastakin teitä kannustamaan voiton kotiin. On todella mukavaa saada teidät kaikki vieraamme mukaan tähän tapahtumaan. Toivon teidän kaikki vielä tervetulleeksi ja viihtykää nauttien tästä illasta!

Dear our international guest!

It´s very nice see all of you here in Miiluareena. We have reason to celebrate, because we`ll see the Finnish national came this evening. Soon mr. Pasi Pitkänen come to tell more about this evening and our wonderful city of Raahe, welcome!

Puhe Raahen sataman uuden varaston käyttöönottojuhlassa

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät sataman edustajat!

Raahe ja meri, satama ja laivat, tämän paikallisempaa aloitusta ei voisi puheen täällä main keksiä. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1988 Raahen sataman kehittämisestä Vaikka ei eipä tiennyt, mihin kaupunki 30 vuotta sitten ryhtyi, mutta jälkeenpäin todeten, hyvin ryhtyikin.. Tuolloin myös päätettiin täyttää noin 15 vuotta tyhjänä ollut satamakapteenin virka. Tuolloin oli myös Lapaluodon hirsiarkuille vuonna 1900 käyttöön otettu laituri käyttökiellossa. Alue ei ollut täyttänyt pitkään aikaan alusliikenteen tarpeita. Työt Lapaluodon osalta aloitettiin 1989 ja satamasta purettiin vanha laituri, rakennettiin uudet lastaus- sekä odotuslaiturit, myös satama-allasta laajennettiin tuolloisen kahdeksan metrin kulkusyvyyden omaavassa satamassamme. Operaattorina toimi silloin August Lindberg Oy, joka myös rakennutti varastoja alueelle.

Viimeiset raahelaiset purjelaivat Raahessa rakennettiin vuosina 1919–1920 ja kaupungillamme on vuosisatojen perinne merenkulusta. Viime vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus, mutta myös satamalla jo silloin oma tehtävänsä. 1960-luvulla Rautaruukin tulon myötä sataman kokonaisliikenne lisääntyi. Samanaikaisesti Raahen kaupunki kasvoi voimakkaasti ja siitä mahdollisesti johtuen Lapaluodon sataman kehittämiseen ei riittänyt liiemmälti resursseja ja seurauksena oli laivaliikenne hiipuminen lähes kokonaan. Perämeren ympärivuotinen laivaliikenne käynnistyi 1972. Tämä turvasi osaltaan Rautaruukin toiminnan ja varmisti koko terästehtaan kehittämisen, mutta myös satama-alueen tärkeyden. Aikaa kului tehtaan käynnistymisestä ennen kuin tuli sataman kehittämisen aika. Ammattilaisten arvion mukaan oli kuitenkin hyvä, ettei ryhdytty rakentamaan mitään ”köyhän miehen ratkaisuja” satamasta, joka myöhemmin mahdollisesti osoittanut turhiksi investoinneiksi, vaan asia tehtiin kunnolla heti alun pitäen.

90-luvun puolenvälin jälkeen, aina uuden vuosituhannen alun aikana Raahen kaupunki rakennutti kaksi uutta laituria ja erillisen hinaajalaiturin. Myös varastorakennusten määrä kasvoi kolmella uudella varastolla omistajan toimesta. Noin 15 vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa Raahen meriväylän ja satama-altaan kahdeksan metrin kulkusyvyys osoittautui liian matalaksi, samanaikaisesti satamaliikenteeseen oli tulossa uusia, syvempikuluisia laivoja. Syväsatamahanketta alettiinkin valmistella yhteistyössä silloisten Rautaruukin ja Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 2002. Päätökset väylän ja satama-altaan syventämisestä 10 metrin kulkusyvyyteen tehtiin vuonna 2007. Tämän sataman tulevaisuuden kannalta elintärkeän hankkeen työt aloitettiin seuraavan vuoden keväällä ja ne valmistuivat uuden vuosikymmenen alussa. Samaan aikaan kaupunki rakennutti, uuden 355 metriä pitkän syvälaiturin, joka valmistui myös samoihin aikoihin. Kokonaisuudessaan syväsatamahanke on ollut Raahen historian suurin investointi, noin 28 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankkeen hinnaksi muodostui 60 miljoonaa euroa. Voidaan siis todeta, että kaupunki, mutta myös muut tahot, ovat satsanneet tähän alueeseen

Vuoden 2015 alussa aloitti Raahen Satama Oy toimintansa. Kaupunki on vuokrannut konserniyhtiölleen maa- ja vesialueet sekä laiturit. Ympäristöasioiden hallintaan liittyen satamalla on Pohjois-Suomen AVI:n vuonna 2014 myöntämä ympäristölupa, jossa on esitetty tarkkailu-, seuranta ja raportointivelvoitteet. Ympäristökartoitus kattaa Raahen kaupungin omistaman Lapaluodon satama-alueen ja siellä Raahen Satama Oy:n ohjaamien prosessien ympäristönäkökohdat. Lisäksi satamassa seurataan omien ympäristötavoitteiden toteutumista: energiakulutuksen ja jätemäärän vähentämistä sekä lajittelun parantamista. Myös uudet ympäristöystävälliset polttoaineet, kuten LNG, tuovat mielenkiintoisen kehittämissektorin mukanaan.

Sataman taloudellinen merkitys on ollut suuri monessakin mielessä. Toimintaan ja siihen liittyvien yrityksien työllistävä vaikutus tälle alueelle on myös merkittävä. Tänä päivänä satamassa ja siellä toimivissa eri alojen yrityksissä työskentelee jopa yli 200 henkilöä, kausivaihtelut huomioon ottaen. Sataman taustalle on sijoittunut Presteel Oy:n konepaja, puunjalostusteollisuutta, kuten Woodcomp Oy, KW-Components Oy, sekä Finnsementti Oy, joka aikanaan rakennutti satamaan siiloston. Kaupunki rakennutti puolestaan Satamatalon ja Merenkulkulaitos luotsiaseman. Nämä kaikki toimijat tekevät satamamme kokonaisuuden, puhumattakaan SSAB vaikutuksesta alusliikenteeseen ja molempien satamien hyvään yhteistyöhön, joka on vuosikymmeniä ollut voimissaan ja jatkuu edelleen. Voi siis hyvillä mielin todeta, että merikaupunki Raahe on veden äärellä ja on saava ison osan elinvoimastaan tältä rannalta tänäkin päivänä.

Lähivuosien satamaan alueelle positiivisia näkymiä tuovat muun muassa Ferrovan Oy:n vanadiinitehtaan valmistelussa oleva käynnistäminen Raahen syväsataman puolelle, sekä Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen ja siihen liittyvät merikuljetukset suurten komponenttien osalta. Tulevien vuosien tavoite onkin syventää Raahen meriväylä ja satama-allas nykyistä 10 metrin kulkusyvyyttä syvemmäksi yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Itse olen esittänyt toiveen, että haetaan mallia kunnolla syvistä vesistä väylän suhteen. Onko siihen resurssia? Sitä tulee pohtia. Väylän syventämiseen liittyvät selvityksen on kuitenkin jo aloitettu.  Raahen kaupunki on jättänyt syväsataman laajennuksesta hakemuksen AVI:on. Toiveissa on saada lupa laajennukselle ensi vuonna. Syväsatama-alue ja tuleva laajennus ovat Raahen kaupungin merkittäviä kehittämiskohteita.

Hyvät kuulijat!

Kasvun kyydissä on pysyttävä, meitä ei muut auta kuin itse tehty kova työ. Juhlimme uutta varastoa. Satsaus on jälleen ollut tulevaisuuteen uskova. Tämä ympärillä olevan kokonaisuuden hinta, sisältäen kaiken, kuten pohjatyöt, asfaltoinnin, sähköliittymät ja itse varasto pystyttämisineen, oli hieman verran alle miljoonan euroa. Tämä päivän rakentamisessa mainitsemani summa ei kuulosta isolta, mutta kauppaa joutuu tekemään ja tavara joutuu liikkumaan hankinnan kannattavuutta pohdittaessa. Raahen satamassa on tehty hyviä ja perusteellisia ponnisteluja toiminnan laajentumiseksi ja monipuolistamiseksi. Suomi elää viennistä ja tällaisia säännöllisen kansainvälisen liikenteen satamat ovat meille elintärkeitä. Myös kaupungin elinkeinoelämän edelleen monipuolistaminen on tärkeää. Metallia, puuta ja monta muuta asiaa ovat mahdollisuuksia.

Satamassa toimijat teette kaikki tärkeää työtä. Onhan tämä sananmukaisesti porttimme maailmalle. Se on myös väylä kaupunkiin. Lähestyminen kaupunkiamme mereltä, on se sitten kaunis kesäpäivä tai tuulinen syys yö, niin sataman valoilla, opasteilla ja maamerkeillä on tärkeä merkitys suunnistaessa kotisatamaan. Tapahtui se kotiinpaluu purjelaivakaudella, kun Pooki flakkasi merkkiä kaupunkiin tai tänään kun luotsille määrätyssä kohdassa satamaan saapuva alus ilmoittaa tulostaan. Aina silloin määränpää on satama.

Dear our guest!

It´s very nice see all of you here in Raahe´s harbor. We have reason to celebrate. This new warehouse is now opening and we all hope many, many tons of commercial goods will go to all around the world via this building. I wish busy hours to everybody, who will work here in future! But now for us, very good afternoon for all and greetings from city of Raahe to this party!

Puheeni kaatuneitten muistopäivän seppeleenlaskutilaisuudessa Raahessa

Arvoisat kaatuneitten omaiset, hyvät veteraanisukupolven edustajat, naiset ja herrat!

Olemme kokoontuneet tähän juhlahetkeen kunnioittamaan sankarivainajia, mutta samalla myös tervehtimään ja kiittämään veteraanisukupolvia. Joskus joutuu pohtimaan miten maamme tänään kestäisi, jos näiden vainajien kohtaloksi koituneet tapahtumat toistuisivat nyt vuosikymmeniä myöhemmin? Onko turruttu rauhan aikaan? Varautuminen vaikeisiin aikoihin, on hyvä pitää muistissa, ei peläten vaan huomioiden.

Sotien loputtua monissa kodissa surtiin kallista uhrilahjaa, niitä nuoria, jotka nyt lepäävät noissa edessä olevissa haudoissa. On itketty menetettyä vanhempaa, lasta, veljeä, siskoa, kaveria. Voi vain arvata, mikä on ollut pelon määrä perheissä, joista on lähdetty rintamalle ja vielä se surun musertava summa, kun sieltä ei tultukaan kotiin enää koskaan. Sota oli koskettanut kaikkia, mutta se oli myös yhdistänyt kansaamme. Silloin ei arvosteltu maailmankatsomusta tai ideologioita, kun yhdessä puolustettiin maamme itsenäisyyttä. Nämä kalleimpansa antaneet sankarit, sotilasarvoon katsomatta, tuotiin kotiin haudattavaksi. Osaa haetaan edelleen, sillä joku kuitenkin jäi kentälle, vaikka suomalaisilla oli kunnia-asiana hakea ja tuoda vainajat kotikirkon multiin lepäämään. Tämä kertoo siitä sitkeydestä, jolla suomalainen huolehti jo sotien aikana ja vielä nykyäänkin toisesta ihmisestä, veljeä ei jätetä.

Menneellä viikolla on juhlittu 100 vuotta sitten päättynyttä sisällissotaamme, Vapaussotaa, myös Kansalaissotaa, Veljessotaa tai ihan mitä muuta nimeä tälle, ehkä vieläkin umpeutumattomalle kansalliselle haavallemme, käyttääkään. Kaikki nimet ovat oikeinta tai vääriä. Huolestuneena olen seurannut keskustelua siitä kun hieman yksipuolisesti leimataan toisia pahoiksi edelleen, toisen osapuolen ollen vain uhreja. Haastankin kysymään voiko sota koskaan olla yksipuolinen ja mitkä olivat kunkin ryhmän intressit olleet silloin ja nyt? Olisiko vihdoin aika myös haudata katkeruus, sillä aikaa on kulunut noista tapahtumista, meillä ja muualla. Historiaa mitenkään vähättelemättä tai muuttelematta yksipuoliset sodat kun ovat mahdottomia ja mennessä mässäily ei vain koskaan auta anteeksiannossa ei silloin, eikä nyt.

Mitä tulevaisuus meille tuokaan? Euroopan rajoja muokataan säännöllisesti ja on itsensä pettämistä odottaa etteikö niin voisi tapahtua myös meidän lähialueilla tai nykyaikaisen sodankäynnin, terrorin koskettaessa maatamme, kuten menneenä vuonna tapahtui. Mitä historiamme on meille opettanut? Ainakin sen, että yhdessä saamme aikaan paljon. Se vaatii sitoutumista. Muutokset tapahtuvat nopeasti nykypäivänä, sillä maailman meno on kiihtynyt ja monimutkaistunut. Pystymmekö sopeutumaan uusiin asioihin tarpeeksi nopeasti vai pitääkö meidän edes yrittää? Tarvitseeko meidän hyväksyä vieras tapa toimia ja elää, vain siksi ettemme loukkaisi ketään? On siksi tärkeää, että saamme pitää omista ja hyviksi koetuista arvoista kiinni, se on oikeaa suvaitsemista. Jokainen ihminen voi oppia toiselta jotain, hyvää tai pahaa.

Meillä on oikeus valita. Maamme on hyvä elää ja siitä kiittäminen. Olemmeko me ansainneet kaiken tämän? Toivottavasti olemme ja edelleen osaamme varjella tätä myös tuleville sukupolville, sillä muuten mittavat ponnistelut ja suuret uhraukset ovat olleet turhia. Omasta näkökulmasta ajatellen haluan olla antamassa mahdollisuuksia onnistua ja sillä tavalla edistää tämän perinnöksi saadun maan selviytymistä nyt ja tulevaisuudessa. Maa, jonka puolesta on maksettu kallis hinta, kuten kaikki tiedämme ja edessämme näemme. Jumala meitä kaikkia auttakoon tässä työssä ja siunatkoon maatamme myös tulevaisuudessa!

Juhlapuheeni nuorisovaltuuston 20-vuotisjuhlagaalassa

Arvoisa nuorisovaltuuston puheenjohtaja, hyvät nuorisovaltuutetut ja kutsuvieraat!

Viime vuosituhannella tapahtui jotain suurta. Raahen nuorisovaltuuston lyhyestä oppimäärästä kertailtuna on nähtävissä, että ajatus omasta nuorisovaltuustosta on saanut alkunsa raahelaisten nuorten ja päättäjien aloitteesta syksyllä 1997. Tällöin oli järjestetty kaupunginhallituksen ja nuorten yhteinen kohtaaminen, jossa idea nuorten vaikuttimesta syntyi. Paikallislehtien arkistojen mukaa silloinen ja nykyään jo edesmenneen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri ja tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Honkala kummatkin olivat varsin innoissaan hankkeesta. Nahkurin kerrotaan todenneet, ettei yksin riitä, että tyydytään valitsemaan ehkä noin 20-25 hengestä koostuva joukko, vaan sille tulisi antaa myös rahaa käytettäväksi. Tämä lienee yksi Raahen nuorisovaltuuston menestymisen salaisuus Hieman myöhemmin annetussa lehtihaastattelussa tuolloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inkeri Kerola puolestaan toteaa, että nuorisovaltuusto toimisi paremmin pienehkönä ja tehokkaana tiiminä. Pari kuukautta myöhemmin kaupunginhallitus saikin eteensä kaupungin nuorisotoimen tiedoksiannon nuorisovaltuustohankkeen edistymisestä.

Asia eteenpäin vieminen oli siis annettu nuorisotoimen tehtäväksi. Pian kutsuttiin koolle työryhmä, joka alkoi töihin vastaavan nuoriso-ohjaaja Teija Haapaniemen johdolla. Nimekseen työryhmä sai aluksi Piiska, mitä lieneekään silloin nimen keksijöiden päässä onkaan silloin liikkunut? Tämä ryhmä ansiokkaasti valmisteli nuorisovaltuustovaalit viiden kuukauden päähän, siis vuoden 1998 maaliskuulle. Piiska-työryhmän ensikokouksessa oli paikalla myös hallituksen puheenjohtaja Kerola. Hän ideoi tuolloin nuorisovaltuuston eräänlaiseksi tulevaisuuden foorumiksi, jossa nuoret voisivat ottaa kantaa tulevaisuuden suunnitelmiin ja suuntaan. Tämä ohje ja tehtävä ovatkin nuorisovaltuuston tärkein asia edelleen. Yksi esimerkki tästä kantaan ottamisesta onkin se, että näin reilu 20 vuotta myöhemmin kaupunginhallitus ja nuorisovaltuuston edustajat tapasivat jälleen menneellä viikolla ja saimme silloin kuulla tuoreimpia kuulumisia. Onneksi toki tässä vuosin aikanakin on yhteyttä pidetty.

Ensimmäisen puheenjohtajan Janne Kankaalan kaudella tärkein tehtävä olikin paikan hakemista ja tunnetuksi tekemistä. Toinen monissa eri tehtävissä toiminut henkilö on ollut Jarno Moisala, jonka myös haluan nostaa esiin alku- ja miksei myöhempienkin vaiheiden mukana olemista, joista vielä kerron tässä puheessa. Ensimmäinen näkyvä suurempi tapahtuma historian kirjojen mukaan tapahtuikin vuoden 1999 keväällä Roskat Pois –tempauksen muodossa, tämä sama idea on edelleen voimissaan, sillä sain tuossa muutama viikko sitten puhelun, jossa kysyttiin sponsoroiko kaupunki säkkejä roskien keräys kampanjaan? Lupasin ne.

Näillä ensiaskelilla nyt nuoren aikuisen ikään ehtinyt, tuttavallisemmin Nuva on, lähtenyt vakiinnuttamaan paikkaansa Raahen kaupungin tärkeänä osana. Onkin hyvä huomata, että moni nykyisistä nuorisovaltuutetuista ei vielä ollut syntynytkään kun ensimmäinen järjestäytymiskokous oli jo tässä nyt juhlimassamme toimielimessä pidetty ja järjestetty.

Nuorisovaltuuston paikka kaupungissamme on vaihdellut eri aikoina. Luonnollisesti se on ollut pitkään lähellä nuorisotoimea ja siitä vastaavia toimielimiä. Heti alkuun nuorisovaltuusto kertoi olevansa poliittinen, mutta ei minkään puolueen elin. Onkin tärkeää, että mukaan tulevat nuoret kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevissa asioissa. Ensimmäisten vuosiensa aikana nuorisovaltuusto ottikin tavakseen julkaista kannanottoja ja mielipiteitä nuoria koskettavista asioista, kuten vaikkapa kaavoituksesta. Tälläkin hetkellä kaupungissamme on menossa useita kaavahankkeita, näin vihjeeksi sanottakoon ja kuun lopussa kokeilla uudenlaista osallistumista sekä kuulemista Pikkulahden kaavan valmistelussa eli nyt voi sanoa ja vaikuttaa.

Tapa lausuntojen antamisesta on ollut nyttemmin ehkä hieman hiipumaan päin, mutta ehkä sitä voisikin elvyttää uudelleen. Toki on syytä muistaa, että nykyään vaikuttamistavat ovat erilaisia kuin pari vuosikymmentä sitten, ehkä myös nuoret ovat muuttuneet. Kuitenkin pystyn sanomaan sen, että mielipidettä kuunnellaan vielä tänäkin päivänä. Takavuosina tehdyt kannanotot ovatkin monituisia kertoja aiheuttaneet keskustelua ja silloin voi todeta asiassa onnistutun. Itselläni on ollut tilaisuus käydä tervehtimässä ja keskustelemassa sekä hieman jopa joskus vinkkejä antamassa uusille nuorisovaltuutetuille yleensä tammikuisessa koulutusviikonlopussanne. Olen pyrkinyt kannustamaan kannanottoihin ja mielipiteiden ilmaisuun. Vaikka aina asiat eivät mene, kuin toivoisi, ei se tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin huonosti tehty tai valmistelu. Usein kuuleekin sanottavan, ettei jotain kuultu kun asiat päätetään eri tavalla kuin haluttaisiin. Näin asia kutenkaan ei ole.

Merkittävä onnistuminen saavutettiin ison työn tuloksena. Läsnäolo- ja puheoikeuksia aluksi yritettiin kaupungin päätöksentekoelimiin. Ensimmäisenä oikeudet myönsi vapaa-aikalautakunta. Lisäksi vuoden 1999 syksyllä kaupunginvaltuusto myönsi aloiteoikeuden ja vuoden 2000 puolella koulutuslautakunta puhe- ja läsnäolo-oikeudet. Jatkoa tälle suotuisalle kehitykselle tapahtui kun vuoden 2003 alusta lukien, kun puhe- ja läsnäolo-oikeudet myönnettiin kaikkiaan kuuteen Raahen kaupungin silloisiin lautakuntiin. Nuorisovaltuutetut saivat myös kokouspalkkion lautakuntien kokouksiin osallistumisesta. Erityisen hyvin muistan tämän koko keskustelun silloisessa kaupunginvaltuustossa, mielipiteitä esitettiin monesta näkökulmasta. Poliittisen keskustelun tyypillisen tapaan tällöin puhuttiin asiasta ja jossain puheenvuoroissa ehkä hieman asian sivustakin. Ehkä suurin pelko oli päästää nuoret keskusteluun mukaan, mutta tämä ennakkokäsitys on kuitenkin muuttunut vuosien aikana. Tämä ovien avautuminen tapahtui siihen aikaan kun Raahen ja Pattijoen kunnat olivat yhdistyneet ja valtuuston koko oli Suomen toiseksi suurin eli 70 valtuutettua, ajatuksia siis riitti. Lopuksi kuitenkin käytettiin demokratian parhaimpia tapoja eli äänestettiin ja enemmistön kanta voitti. Noihin aikoihin kaupunginvaltuusto kirjasi myös puhe- ja läsnäolo-oikeudet poikkeuksellisesti kaupungin hallintosääntöön ja sitä pidetään yleisesti hyvänä signaalina nuorten vaikuttamisen arvostuksesta Raahessa.

Hyvät kuulijat!

Raahen nuorisovaltuusto on saanut aikaan paljon ja se on muotoutunut vuosien varrella maan johtavaksi nuorten osallisuusfoorumiksi. Sen toiminta on laajentunut moneen suuntaan, ollen aina ollut kuitenkin tekijöidensä näköinen raahelainen tapa toimia. Nuorisovaltuusto perusti yhdessä eri toimijoiden, niin yksityisten kuin kunnallistenkin, kanssa kahvila Cuppin Raaheen keväällä 2002. Tämä oli erinomainen esimerkki siitä mitä yhdessä tekeminen ja sen aikaisen nuorisolain hengen mukainen toimita oli. Silloinkin nimittäin esillä oli jo osallistuminen ja osallistaminen. Nuoret saivat tehdä ja suunnitella asioita itse. Toinen erinomainen esimerkki onnistumisesta ja voimien yhdistämisestä on vuonna 2003 alkuunsa saanut nuorisovaltuuston järjestämä rantabiletapahtuma Sulatto. Osallisuuden keinoin, nuorten vapaaehtoistyönä toteuttamassa, päihteettömyyteen kannustavassa musiikillisessa tapahtumassa on ollut mukana vuosien aikana ollut viisinumeroinen luku ihmisiä yleisönä ja tekemässä tapahtumaa.

Toimitan ei kuitenkaan ole rajoittunut pelkästään kaupunkimme rajojen sisäpuolelle, sillä ensimmäisistä vuosista lähtien on yhteyttä pidetty valtakunnallisesti toisten nuorisovaltuustojen kanssa. Ovatpa raahelaiset edustajat olleet mukana valtakunnallisen nuorisovaltuustojen yhteistoiminta elimenkin toiminnassa aina alkuvuosista lähtien. Säännölliset vierailut toisten nuorisovaltuustojen luona sekä kansanedustajiemme mukana Eduskunnassa ovat olleet keskeinen osa vaikuttamistoimintaa. Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta suurin haaste edelleen on saada vaikuttamistoimintaan mukaan yhä useampi raahelaisnuori. Syksyisin järjestettävät vaalit eivät aina ole olleet erityisen suuria joukkoja puhuttelevia. Onkin syytä edelleen pohtia yhteistyössä koulujen ja nuorisovaltuuston edustajien kanssa miten kunniakas tehtävä nuorten äänitorvina olisi kiinnostava ja haluttu paikka. Halu päästä toimintaan mukaan tai edes käyttämään ääntään sen ehdokkaan puolesta, jonka haluaa omaa asiaansa edustavan. Kuitenkin kyse on nuorista eli kaikenlainen turha ja byrokraattinen toiminta tulee jättää vähemmälle, eli motoksi ehdotankin enemmän tekemistä vähemmän puheita.

Raahen nuorisovaltuustoa arvostetaan meillä ja muualla. Minulla on taannoin tilaisuus olla mukana Kuntaliiton eräässä tilaisuudessa, jossa sain olla erittäin ylpeä tästä nyt juhlimastamme toimielimestä. Käsittelimme tilaisuudessa juuri edellä kertomiani asioita eli miten kunnissa voidaan ottaa nuoret mukaan päätöksen tekoon paremmin ja sain kertoa kokemuksia siitä, miten meillä lautakunnissa nuoret ovat toimineet jo vuosia. Saimme siis kiitosta erittäin ennakkoluulottomasta työstämme. Uusi kuntalaki myös velvoitti kuntia perustamaan kuntiin nuorisovaltuustoja eli tällä. Kun muualla vasta harjoitellaan, meillä se on jo tehty. Uskokaa tai älkää kaupunkimme on monessa muussakin asiassa ollut edelläkävijä eli strategiamme mukainen kokeilukulttuuri on ollut voimissaan jo pitkään.

Mikä sitten motivoi entisiä ja nykyisiä nuorisovaltuutettuja? Oma kokemukseni perusteella vastaus on ehdottomasti oppiminen ja vaikuttaminen. Mikä olisikaan sen parempi paikka opetella päätöksentekoa kuin omalla kotipaikkakunnalla, tuttujen asioiden ja ihmisten parissa. Tähän puheeseen valmistuessani kävin keskustelun erään tuntemani nuorisovaltuutetun kanssa. Kysyin häneltä, miksi olet lähtenyt mukaan? Vastaus oli selvä, halu vaikuttaa nuorten asioihin meillä Raahessa. Parempaa vastausta ei voi antaa taikka saada, siinä oli kaikki tiivistettynä. Moni entinen ja toivottavasti nykyinen nuvalainen jatkaa työskentelyä yhteisten asioiden parissa. Aikaisempien valtuutettujen nimiä ja kasvoja on näkynyt kaupunkien ja kuntien johtotehtävissä virka- tai luottamushenkilöinä, pääministerin kansliassa ja monessa muussa paikassa. Uskallan väittää, että heidän kautensa aikana tarttuneet opit ja taidot eivät ainakaan ole haitanneet mainittuihin tehtäviin päätymisessä. Tässä siis hieman motivaatiota, sillä luottamustehtävissä toimiminen saattaa joskus olla myös raskasta ja aikaa vievää

Tulevaisuus, että saisimme joskus juhlia myös 40-vuotisgaalaa samoissa merkeissä. Aikaisemmin viittasin kuntalain määräykseen perustaa kuntiin omat toimielimet, jotka tuovat nuorempien kuntalaisten ajatuksia esille, pitää se nuorisovaltuustot voimissaan tulevaisuudessa. Tehtävien pysyessä mielekkäinä myös motivaatio säilyy. Tarvitaan siis yleisesti selviä työtehtäviä, mutta kannustusta ahkeruuteen, olisikin opintokokonaisuuksia suunniteltaessa pohdittava voisiko nuorisovaltuustotyöskentelystä saada jotain kursseja suoritettua keskiasteen opinnoissa. Käydessäni kutsuttuna lukiolla yhteiskuntaopin tunnilla taannoin, kannustin oppilaita osallistumaan ja kyselemään oman kotikuntansa asioita päättäjiltä nuoremmilta ja vähän vanhemmiltakin eli seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu.

Hyvät nuorisovaltuutetut!

Teette tärkeää työtä. Toivon omasta ja koko kaupunginhallituksen puolesta kaikille teille työn iloa tehtäviinne. Teidät on valittu tuomaan esiin nuorten ajatuksia kotikaupungissamme. Aikaisemmat nuorisovaltuustot ovat osuutensa tehneet. Emme muuten saisi olla mukana tässä tilaisuudessa. Toivon teidän tekevän työtä näkyvyyden ja yhteisen kaupunkimme kehittämisessä. Me Raahessa haluamme tehdä yhdessä paljon hyviä asioita jokaiselle kaupunkilaiselle. Teillä nykyisillä tehtävässä olevilla ja tulevaisuudessa siihen valittavilla on paljon tekemistä tarjolla. Olkaa ahkeria, mutta muistakaan pitää nuoruuden innon lisäksi pientä pilkettä silmäkulmassa. Asiat voivat olla isoja, mutta niihin on aina monta näkökulmaa. Onnea 20-vuotialle Raahen nuorisovaltuustolle ja monia mielenkiintoisia vuosia tästä eteenpäinkin!

Joulutervehdys

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Raahesalissa

Arvoisat veteraanisukupolven edustajat, hyvät kutsuvieraat, naiset ja herrat!

Tervehdys, sinä 100-vuotias Suomi-neito! Tämä on päivä on Sinun, monella tapaa erikoinen, sillä todella harvoin pääsee tällaisille syntymäpäiville, jossa täytetään kolminumeroisia vuosia. Ovatko vuodet sitten kohdelleet maatamme hyvin? Varma voi olla ainoastaan siitä, että monia käänteitä on tälle draaman kaarelle mahtunut. Yhtä mieltä voinemme kuitenkin olla, että taival on menestystarina vailla vertaa. Maamme on muuttunut sadassa vuodessa yhdeksi maailman parhaaksi valtioksi monilla mittareilla mitattuna, toivoaksemme kehitys myös jatkuu.

Aiemmin tänään päivällä sain suorittaa kunniatehtävän Raahen sankarihautausmaalla. Olin vartioimassa lähes ikätoverini viimeistä leposijaa, joka on nimetty muutaman vuoden minua nuoremmalle sankarivainajalle. En ole tutustunut tämän henkilön historiaan kovin tarkasti, joten olisikin mielenkiitoista tietää mitä häneltä jäi jälkeen? Millainen tilanne oli se hetki, jossa kuolema korjasi sodan satoa tässä tapauksessa Antrealla, jossa tämä mainittu vääpeli oli viimeisen kerran elossa.  Mitkä olivat ammattisotilaan silloiset ajatukset? Rankkoja pohdintoja, ehtikö hän pelkäämään, luottiko tulevaan, miten hänen läheistensä elämä jatkui? Sota-arkiston mukaan lapsia ei hänellä ollut, mutta vaimo jäi suremaan. Kuinka suunnaton olikaan hänen murheensa ja ahdistuksensa siinä tilanteessa? Ei ollut kriisiapuja, mutta kohtalosisarija sitäkin enemmän.

Joskus joutuu pohtimaan miten nykyinen maamme kestäisi, jos nämä tapahtumat toistuisivat nyt vuosikymmeniä myöhemmin? Olemmeko turtuneet rauhan aikaan? Varautuminen vaikeisiin aikoihin, jos kaikki asiat eivät mene kuten toivomme, on hyvä pitää muistissa, ei peläten vaan huomioiden.

Mitä seuraavalla vuosisadalla tapahtuu, mitä olemme sadan vuoden kuluttua? Euroopan rajoja muokataan edelleen säännöllisesti ja on naiivia odottaa etteikö niin voisi tapahtua jotain myös meidän lähialueilla tai nykyaikaisen sodankäynnin, terrorin koskettaessa maatamme, kuten kuluvana vuonna tapahtui. Mitä historiamme on meille opettanut? Ainakin sen, että yhdessä saamme aikaan paljon. Se vaatii sitoutumista. Muutokset tapahtuvat nopeasti nykypäivänä, maailman meno on kiihtynyt ja monimutkaistunut. Ei pelkästään siksi, että parantuneet liikenneyhteydet tai sähköinen tiedonvälitys on muuttanut käsitystämme ympäröivästä maailmasta, vaan nopeasti muuttuvat tilanteet meillä ja muualla hämmentävät ihmisten mieliä. Pystymmekö sopeutumaan uusiin asioihin tarpeeksi nopeasti vai pitääkö meidän edes yrittää? Tarvitseeko hyväksyä meille vieras tapa toimia ja elää, vain siksi ettemme loukkaisi ketään? Jokainen ihminen voi oppia toiselta jotain, hyvää tai pahaa. On siksi tärkeää, että saa pitää omista ja hyviksi koetuista arvoista kiinni, se on oikeaa suvaitsemista.

Hyvät kuulijat!

Katsokaamme ympärillemme. Vaikka esi-isämme eivät valinneet asuinpaikakseen todellakaan ilmastollisesti ihaninta tai maastollisesti helpointa maailman kolkkaa elää, on Suomi ollut kuitenkin upea menestystarina! Meillä on edelleen mahdollisuus selvitä nykypäivässä, mutta se ei tapahdu riitelemällä tai syyllistämällä, vaan juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä tekemällä ja toisiimme luottamalla. Kuten kenraali Erhnroot aikanaan totesi: ”Suomi on paras maa meille suomalaisille”. Kaikkivaltias meitä suojelkoon, että se sellaisena myös pysyy. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja tervetuloa Raahen kaupungin puolesta tähän juhlaan.

Tervehdyspuhe yrittäjien aluevuosikokouksessa

Arvoisat kokousvieraat!

Tervetuloa Raaheen, Suomen helemeen, me vastaanotamme tulevaisuutemme luottavaisena olemassa oleviin vahvuuksiimme turvautuen. Tulevaisuuden Raahen kantavat ajatukset ovat: elinvoimainen, lapsiystävällinen, oudosti houkutteleva ja osaava meidän yhteinen Raahe. Lähiaikoina maakuntauudistuksen myötä toimintaympäristöämme muutetaan ehkä eniten maamme historian aikana. Lähitulevaisuus tuokin yrityselämästä tutun muutoksen kaikkialle yhteiskuntaan.

Vasta valmistunut ja viime maanantaina valtuustossa yksimielisesti hyväksytty strategiamme korostaa elinvoimaista Raahea, digitalisaation kaikkia työkaluja taitavasti hyväksikäyttävä ja taloudeltaan tasapainoisena elinvoimaisena ympäristönä. Elinvoimainen Raahe erottuu osaamisellaan sekä tekemisen kulttuurillaan ja hakee kasvunsa edellytykset suurhankkeista kuten Hanhikivi 1:sta sekä Mustavaaran metallituotetehtaasta. Raahelaiset ja lähialueemme yritykset ovatkin elinvoimamme ydin. Mainittujen hankkeiden lisäksi kaupungistamme löytyy maamme suurimpia satamia, SSAB Raahen tehdas, uudelleen avattavaksi ilmoitettu kultakaivos ja tietenkin te meidän lukuisat yrittäjät, joista osaamisesta olemme erittäin ylpeitä, nämä kaikki mahdollistavat erittäin laadukkaan palvelurakenteen kaupungissamme.

Lapsiystävällinen Raahe erottuu laadukkailla oppimisympäristöillä, kokeiluilla sekä ennakoivalla lapsi- ja perhekeskeisellä toiminnallaan. Raahe on Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki ja sen kouluissa panostetaan ennakoivaan työhön lapsia ja nuoria kuunnellen. Raahen kaupunki panostaa oppimisympäristöihin voimakkaasti. Esimerkkinä Antinkankaan monitoimitalo on aikamme nykyaikaisin tuleva oppimisympäristö. Uusia toimintamalleja on otettu tai otetaan käyttöön, kuten Lapset puheeksi –hanke tai kasvatusohjaaja- tai koulupsyykkaritoiminta, näillä on tähtäimenä hyvinvoinnin lisääntyminen.

Strategiamme kohta, Oudosti houkutteleva Raahe, on merellisen historian, vanhan kaupungin charmin, ainutlaatuisen luonnon, tarinakulttuurin sekä teollisuuden muodostama kokonaisuus, joka on suuri kokonaisuus pienessä kaupungissa. Raahessa on jokaiselle jotain – ja enemmän.  Oudosti houkutteleva Raahe nojautuu tarinakulttuuriin nykyaikaisin viestinnän keinoin. Kaupunkimme imagoa rakentavat kaikki kaupunkilaiset, mutta myös te vierailijat. Näitä teemoja toteuttaa kaupungin monikanavamarkkinointi, joka käyttää kaupunkilaisten ja vierailijoiden tuottamaa materiaalia sekä on kaikkien nähtävissä sosiaalisessa mediassa. Kaupungin viestinnässä toteutetaan aktiivisesti vetovoimatekijöiden markkinointia. Raahen tärkein omaisuus on sen julkisuuskuva. Me kaikki ja Te arvoisat läsnäolijat luotte meidän Raahemme näkyvyyttä ja siten imagoa.

Raahe kouluttaa osaajansa työelämän tarpeisiin, perinteikkään koulukaupunkimme oppimismahdollisuudet esikoulusta III-asteelle ovat tauon jälkeen huippua. Palaamme jälleen korkeakoulukaupungiksi alkavaan AMK- insinöörikoulutukseen haki yhteensä 158 hakijaa yhteen koulutusohjelmaan, mikä on tekniikan alalla Suomen paras hakijamäärä kuluneen syksyn yhteishaussa!

Hyvät kokousvieraat, teitte hyvin kun tulitte Raaheen kokoustamaan. Toivon teidän tekevän kokouksessanne viisaita päätöksiä ja hyviä valintoja. Viihtykää kaupungissamme, tervetuloa!

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2008.