Juhlapuheeni nuorisovaltuuston 20-vuotisjuhlagaalassa

Arvoisa nuorisovaltuuston puheenjohtaja, hyvät nuorisovaltuutetut ja kutsuvieraat!

Viime vuosituhannella tapahtui jotain suurta. Raahen nuorisovaltuuston lyhyestä oppimäärästä kertailtuna on nähtävissä, että ajatus omasta nuorisovaltuustosta on saanut alkunsa raahelaisten nuorten ja päättäjien aloitteesta syksyllä 1997. Tällöin oli järjestetty kaupunginhallituksen ja nuorten yhteinen kohtaaminen, jossa idea nuorten vaikuttimesta syntyi. Paikallislehtien arkistojen mukaa silloinen ja nykyään jo edesmenneen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri ja tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Honkala kummatkin olivat varsin innoissaan hankkeesta. Nahkurin kerrotaan todenneet, ettei yksin riitä, että tyydytään valitsemaan ehkä noin 20-25 hengestä koostuva joukko, vaan sille tulisi antaa myös rahaa käytettäväksi. Tämä lienee yksi Raahen nuorisovaltuuston menestymisen salaisuus Hieman myöhemmin annetussa lehtihaastattelussa tuolloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inkeri Kerola puolestaan toteaa, että nuorisovaltuusto toimisi paremmin pienehkönä ja tehokkaana tiiminä. Pari kuukautta myöhemmin kaupunginhallitus saikin eteensä kaupungin nuorisotoimen tiedoksiannon nuorisovaltuustohankkeen edistymisestä.

Asia eteenpäin vieminen oli siis annettu nuorisotoimen tehtäväksi. Pian kutsuttiin koolle työryhmä, joka alkoi töihin vastaavan nuoriso-ohjaaja Teija Haapaniemen johdolla. Nimekseen työryhmä sai aluksi Piiska, mitä lieneekään silloin nimen keksijöiden päässä onkaan silloin liikkunut? Tämä ryhmä ansiokkaasti valmisteli nuorisovaltuustovaalit viiden kuukauden päähän, siis vuoden 1998 maaliskuulle. Piiska-työryhmän ensikokouksessa oli paikalla myös hallituksen puheenjohtaja Kerola. Hän ideoi tuolloin nuorisovaltuuston eräänlaiseksi tulevaisuuden foorumiksi, jossa nuoret voisivat ottaa kantaa tulevaisuuden suunnitelmiin ja suuntaan. Tämä ohje ja tehtävä ovatkin nuorisovaltuuston tärkein asia edelleen. Yksi esimerkki tästä kantaan ottamisesta onkin se, että näin reilu 20 vuotta myöhemmin kaupunginhallitus ja nuorisovaltuuston edustajat tapasivat jälleen menneellä viikolla ja saimme silloin kuulla tuoreimpia kuulumisia. Onneksi toki tässä vuosin aikanakin on yhteyttä pidetty.

Ensimmäisen puheenjohtajan Janne Kankaalan kaudella tärkein tehtävä olikin paikan hakemista ja tunnetuksi tekemistä. Toinen monissa eri tehtävissä toiminut henkilö on ollut Jarno Moisala, jonka myös haluan nostaa esiin alku- ja miksei myöhempienkin vaiheiden mukana olemista, joista vielä kerron tässä puheessa. Ensimmäinen näkyvä suurempi tapahtuma historian kirjojen mukaan tapahtuikin vuoden 1999 keväällä Roskat Pois –tempauksen muodossa, tämä sama idea on edelleen voimissaan, sillä sain tuossa muutama viikko sitten puhelun, jossa kysyttiin sponsoroiko kaupunki säkkejä roskien keräys kampanjaan? Lupasin ne.

Näillä ensiaskelilla nyt nuoren aikuisen ikään ehtinyt, tuttavallisemmin Nuva on, lähtenyt vakiinnuttamaan paikkaansa Raahen kaupungin tärkeänä osana. Onkin hyvä huomata, että moni nykyisistä nuorisovaltuutetuista ei vielä ollut syntynytkään kun ensimmäinen järjestäytymiskokous oli jo tässä nyt juhlimassamme toimielimessä pidetty ja järjestetty.

Nuorisovaltuuston paikka kaupungissamme on vaihdellut eri aikoina. Luonnollisesti se on ollut pitkään lähellä nuorisotoimea ja siitä vastaavia toimielimiä. Heti alkuun nuorisovaltuusto kertoi olevansa poliittinen, mutta ei minkään puolueen elin. Onkin tärkeää, että mukaan tulevat nuoret kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevissa asioissa. Ensimmäisten vuosiensa aikana nuorisovaltuusto ottikin tavakseen julkaista kannanottoja ja mielipiteitä nuoria koskettavista asioista, kuten vaikkapa kaavoituksesta. Tälläkin hetkellä kaupungissamme on menossa useita kaavahankkeita, näin vihjeeksi sanottakoon ja kuun lopussa kokeilla uudenlaista osallistumista sekä kuulemista Pikkulahden kaavan valmistelussa eli nyt voi sanoa ja vaikuttaa.

Tapa lausuntojen antamisesta on ollut nyttemmin ehkä hieman hiipumaan päin, mutta ehkä sitä voisikin elvyttää uudelleen. Toki on syytä muistaa, että nykyään vaikuttamistavat ovat erilaisia kuin pari vuosikymmentä sitten, ehkä myös nuoret ovat muuttuneet. Kuitenkin pystyn sanomaan sen, että mielipidettä kuunnellaan vielä tänäkin päivänä. Takavuosina tehdyt kannanotot ovatkin monituisia kertoja aiheuttaneet keskustelua ja silloin voi todeta asiassa onnistutun. Itselläni on ollut tilaisuus käydä tervehtimässä ja keskustelemassa sekä hieman jopa joskus vinkkejä antamassa uusille nuorisovaltuutetuille yleensä tammikuisessa koulutusviikonlopussanne. Olen pyrkinyt kannustamaan kannanottoihin ja mielipiteiden ilmaisuun. Vaikka aina asiat eivät mene, kuin toivoisi, ei se tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin huonosti tehty tai valmistelu. Usein kuuleekin sanottavan, ettei jotain kuultu kun asiat päätetään eri tavalla kuin haluttaisiin. Näin asia kutenkaan ei ole.

Merkittävä onnistuminen saavutettiin ison työn tuloksena. Läsnäolo- ja puheoikeuksia aluksi yritettiin kaupungin päätöksentekoelimiin. Ensimmäisenä oikeudet myönsi vapaa-aikalautakunta. Lisäksi vuoden 1999 syksyllä kaupunginvaltuusto myönsi aloiteoikeuden ja vuoden 2000 puolella koulutuslautakunta puhe- ja läsnäolo-oikeudet. Jatkoa tälle suotuisalle kehitykselle tapahtui kun vuoden 2003 alusta lukien, kun puhe- ja läsnäolo-oikeudet myönnettiin kaikkiaan kuuteen Raahen kaupungin silloisiin lautakuntiin. Nuorisovaltuutetut saivat myös kokouspalkkion lautakuntien kokouksiin osallistumisesta. Erityisen hyvin muistan tämän koko keskustelun silloisessa kaupunginvaltuustossa, mielipiteitä esitettiin monesta näkökulmasta. Poliittisen keskustelun tyypillisen tapaan tällöin puhuttiin asiasta ja jossain puheenvuoroissa ehkä hieman asian sivustakin. Ehkä suurin pelko oli päästää nuoret keskusteluun mukaan, mutta tämä ennakkokäsitys on kuitenkin muuttunut vuosien aikana. Tämä ovien avautuminen tapahtui siihen aikaan kun Raahen ja Pattijoen kunnat olivat yhdistyneet ja valtuuston koko oli Suomen toiseksi suurin eli 70 valtuutettua, ajatuksia siis riitti. Lopuksi kuitenkin käytettiin demokratian parhaimpia tapoja eli äänestettiin ja enemmistön kanta voitti. Noihin aikoihin kaupunginvaltuusto kirjasi myös puhe- ja läsnäolo-oikeudet poikkeuksellisesti kaupungin hallintosääntöön ja sitä pidetään yleisesti hyvänä signaalina nuorten vaikuttamisen arvostuksesta Raahessa.

Hyvät kuulijat!

Raahen nuorisovaltuusto on saanut aikaan paljon ja se on muotoutunut vuosien varrella maan johtavaksi nuorten osallisuusfoorumiksi. Sen toiminta on laajentunut moneen suuntaan, ollen aina ollut kuitenkin tekijöidensä näköinen raahelainen tapa toimia. Nuorisovaltuusto perusti yhdessä eri toimijoiden, niin yksityisten kuin kunnallistenkin, kanssa kahvila Cuppin Raaheen keväällä 2002. Tämä oli erinomainen esimerkki siitä mitä yhdessä tekeminen ja sen aikaisen nuorisolain hengen mukainen toimita oli. Silloinkin nimittäin esillä oli jo osallistuminen ja osallistaminen. Nuoret saivat tehdä ja suunnitella asioita itse. Toinen erinomainen esimerkki onnistumisesta ja voimien yhdistämisestä on vuonna 2003 alkuunsa saanut nuorisovaltuuston järjestämä rantabiletapahtuma Sulatto. Osallisuuden keinoin, nuorten vapaaehtoistyönä toteuttamassa, päihteettömyyteen kannustavassa musiikillisessa tapahtumassa on ollut mukana vuosien aikana ollut viisinumeroinen luku ihmisiä yleisönä ja tekemässä tapahtumaa.

Toimitan ei kuitenkaan ole rajoittunut pelkästään kaupunkimme rajojen sisäpuolelle, sillä ensimmäisistä vuosista lähtien on yhteyttä pidetty valtakunnallisesti toisten nuorisovaltuustojen kanssa. Ovatpa raahelaiset edustajat olleet mukana valtakunnallisen nuorisovaltuustojen yhteistoiminta elimenkin toiminnassa aina alkuvuosista lähtien. Säännölliset vierailut toisten nuorisovaltuustojen luona sekä kansanedustajiemme mukana Eduskunnassa ovat olleet keskeinen osa vaikuttamistoimintaa. Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta suurin haaste edelleen on saada vaikuttamistoimintaan mukaan yhä useampi raahelaisnuori. Syksyisin järjestettävät vaalit eivät aina ole olleet erityisen suuria joukkoja puhuttelevia. Onkin syytä edelleen pohtia yhteistyössä koulujen ja nuorisovaltuuston edustajien kanssa miten kunniakas tehtävä nuorten äänitorvina olisi kiinnostava ja haluttu paikka. Halu päästä toimintaan mukaan tai edes käyttämään ääntään sen ehdokkaan puolesta, jonka haluaa omaa asiaansa edustavan. Kuitenkin kyse on nuorista eli kaikenlainen turha ja byrokraattinen toiminta tulee jättää vähemmälle, eli motoksi ehdotankin enemmän tekemistä vähemmän puheita.

Raahen nuorisovaltuustoa arvostetaan meillä ja muualla. Minulla on taannoin tilaisuus olla mukana Kuntaliiton eräässä tilaisuudessa, jossa sain olla erittäin ylpeä tästä nyt juhlimastamme toimielimestä. Käsittelimme tilaisuudessa juuri edellä kertomiani asioita eli miten kunnissa voidaan ottaa nuoret mukaan päätöksen tekoon paremmin ja sain kertoa kokemuksia siitä, miten meillä lautakunnissa nuoret ovat toimineet jo vuosia. Saimme siis kiitosta erittäin ennakkoluulottomasta työstämme. Uusi kuntalaki myös velvoitti kuntia perustamaan kuntiin nuorisovaltuustoja eli tällä. Kun muualla vasta harjoitellaan, meillä se on jo tehty. Uskokaa tai älkää kaupunkimme on monessa muussakin asiassa ollut edelläkävijä eli strategiamme mukainen kokeilukulttuuri on ollut voimissaan jo pitkään.

Mikä sitten motivoi entisiä ja nykyisiä nuorisovaltuutettuja? Oma kokemukseni perusteella vastaus on ehdottomasti oppiminen ja vaikuttaminen. Mikä olisikaan sen parempi paikka opetella päätöksentekoa kuin omalla kotipaikkakunnalla, tuttujen asioiden ja ihmisten parissa. Tähän puheeseen valmistuessani kävin keskustelun erään tuntemani nuorisovaltuutetun kanssa. Kysyin häneltä, miksi olet lähtenyt mukaan? Vastaus oli selvä, halu vaikuttaa nuorten asioihin meillä Raahessa. Parempaa vastausta ei voi antaa taikka saada, siinä oli kaikki tiivistettynä. Moni entinen ja toivottavasti nykyinen nuvalainen jatkaa työskentelyä yhteisten asioiden parissa. Aikaisempien valtuutettujen nimiä ja kasvoja on näkynyt kaupunkien ja kuntien johtotehtävissä virka- tai luottamushenkilöinä, pääministerin kansliassa ja monessa muussa paikassa. Uskallan väittää, että heidän kautensa aikana tarttuneet opit ja taidot eivät ainakaan ole haitanneet mainittuihin tehtäviin päätymisessä. Tässä siis hieman motivaatiota, sillä luottamustehtävissä toimiminen saattaa joskus olla myös raskasta ja aikaa vievää

Tulevaisuus, että saisimme joskus juhlia myös 40-vuotisgaalaa samoissa merkeissä. Aikaisemmin viittasin kuntalain määräykseen perustaa kuntiin omat toimielimet, jotka tuovat nuorempien kuntalaisten ajatuksia esille, pitää se nuorisovaltuustot voimissaan tulevaisuudessa. Tehtävien pysyessä mielekkäinä myös motivaatio säilyy. Tarvitaan siis yleisesti selviä työtehtäviä, mutta kannustusta ahkeruuteen, olisikin opintokokonaisuuksia suunniteltaessa pohdittava voisiko nuorisovaltuustotyöskentelystä saada jotain kursseja suoritettua keskiasteen opinnoissa. Käydessäni kutsuttuna lukiolla yhteiskuntaopin tunnilla taannoin, kannustin oppilaita osallistumaan ja kyselemään oman kotikuntansa asioita päättäjiltä nuoremmilta ja vähän vanhemmiltakin eli seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu.

Hyvät nuorisovaltuutetut!

Teette tärkeää työtä. Toivon omasta ja koko kaupunginhallituksen puolesta kaikille teille työn iloa tehtäviinne. Teidät on valittu tuomaan esiin nuorten ajatuksia kotikaupungissamme. Aikaisemmat nuorisovaltuustot ovat osuutensa tehneet. Emme muuten saisi olla mukana tässä tilaisuudessa. Toivon teidän tekevän työtä näkyvyyden ja yhteisen kaupunkimme kehittämisessä. Me Raahessa haluamme tehdä yhdessä paljon hyviä asioita jokaiselle kaupunkilaiselle. Teillä nykyisillä tehtävässä olevilla ja tulevaisuudessa siihen valittavilla on paljon tekemistä tarjolla. Olkaa ahkeria, mutta muistakaan pitää nuoruuden innon lisäksi pientä pilkettä silmäkulmassa. Asiat voivat olla isoja, mutta niihin on aina monta näkökulmaa. Onnea 20-vuotialle Raahen nuorisovaltuustolle ja monia mielenkiintoisia vuosia tästä eteenpäinkin!

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.