Puhe Raahen sataman uuden varaston käyttöönottojuhlassa

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät sataman edustajat!

Raahe ja meri, satama ja laivat, tämän paikallisempaa aloitusta ei voisi puheen täällä main keksiä. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1988 Raahen sataman kehittämisestä Vaikka ei eipä tiennyt, mihin kaupunki 30 vuotta sitten ryhtyi, mutta jälkeenpäin todeten, hyvin ryhtyikin.. Tuolloin myös päätettiin täyttää noin 15 vuotta tyhjänä ollut satamakapteenin virka. Tuolloin oli myös Lapaluodon hirsiarkuille vuonna 1900 käyttöön otettu laituri käyttökiellossa. Alue ei ollut täyttänyt pitkään aikaan alusliikenteen tarpeita. Työt Lapaluodon osalta aloitettiin 1989 ja satamasta purettiin vanha laituri, rakennettiin uudet lastaus- sekä odotuslaiturit, myös satama-allasta laajennettiin tuolloisen kahdeksan metrin kulkusyvyyden omaavassa satamassamme. Operaattorina toimi silloin August Lindberg Oy, joka myös rakennutti varastoja alueelle.

Viimeiset raahelaiset purjelaivat Raahessa rakennettiin vuosina 1919–1920 ja kaupungillamme on vuosisatojen perinne merenkulusta. Viime vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus, mutta myös satamalla jo silloin oma tehtävänsä. 1960-luvulla Rautaruukin tulon myötä sataman kokonaisliikenne lisääntyi. Samanaikaisesti Raahen kaupunki kasvoi voimakkaasti ja siitä mahdollisesti johtuen Lapaluodon sataman kehittämiseen ei riittänyt liiemmälti resursseja ja seurauksena oli laivaliikenne hiipuminen lähes kokonaan. Perämeren ympärivuotinen laivaliikenne käynnistyi 1972. Tämä turvasi osaltaan Rautaruukin toiminnan ja varmisti koko terästehtaan kehittämisen, mutta myös satama-alueen tärkeyden. Aikaa kului tehtaan käynnistymisestä ennen kuin tuli sataman kehittämisen aika. Ammattilaisten arvion mukaan oli kuitenkin hyvä, ettei ryhdytty rakentamaan mitään ”köyhän miehen ratkaisuja” satamasta, joka myöhemmin mahdollisesti osoittanut turhiksi investoinneiksi, vaan asia tehtiin kunnolla heti alun pitäen.

90-luvun puolenvälin jälkeen, aina uuden vuosituhannen alun aikana Raahen kaupunki rakennutti kaksi uutta laituria ja erillisen hinaajalaiturin. Myös varastorakennusten määrä kasvoi kolmella uudella varastolla omistajan toimesta. Noin 15 vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa Raahen meriväylän ja satama-altaan kahdeksan metrin kulkusyvyys osoittautui liian matalaksi, samanaikaisesti satamaliikenteeseen oli tulossa uusia, syvempikuluisia laivoja. Syväsatamahanketta alettiinkin valmistella yhteistyössä silloisten Rautaruukin ja Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 2002. Päätökset väylän ja satama-altaan syventämisestä 10 metrin kulkusyvyyteen tehtiin vuonna 2007. Tämän sataman tulevaisuuden kannalta elintärkeän hankkeen työt aloitettiin seuraavan vuoden keväällä ja ne valmistuivat uuden vuosikymmenen alussa. Samaan aikaan kaupunki rakennutti, uuden 355 metriä pitkän syvälaiturin, joka valmistui myös samoihin aikoihin. Kokonaisuudessaan syväsatamahanke on ollut Raahen historian suurin investointi, noin 28 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankkeen hinnaksi muodostui 60 miljoonaa euroa. Voidaan siis todeta, että kaupunki, mutta myös muut tahot, ovat satsanneet tähän alueeseen

Vuoden 2015 alussa aloitti Raahen Satama Oy toimintansa. Kaupunki on vuokrannut konserniyhtiölleen maa- ja vesialueet sekä laiturit. Ympäristöasioiden hallintaan liittyen satamalla on Pohjois-Suomen AVI:n vuonna 2014 myöntämä ympäristölupa, jossa on esitetty tarkkailu-, seuranta ja raportointivelvoitteet. Ympäristökartoitus kattaa Raahen kaupungin omistaman Lapaluodon satama-alueen ja siellä Raahen Satama Oy:n ohjaamien prosessien ympäristönäkökohdat. Lisäksi satamassa seurataan omien ympäristötavoitteiden toteutumista: energiakulutuksen ja jätemäärän vähentämistä sekä lajittelun parantamista. Myös uudet ympäristöystävälliset polttoaineet, kuten LNG, tuovat mielenkiintoisen kehittämissektorin mukanaan.

Sataman taloudellinen merkitys on ollut suuri monessakin mielessä. Toimintaan ja siihen liittyvien yrityksien työllistävä vaikutus tälle alueelle on myös merkittävä. Tänä päivänä satamassa ja siellä toimivissa eri alojen yrityksissä työskentelee jopa yli 200 henkilöä, kausivaihtelut huomioon ottaen. Sataman taustalle on sijoittunut Presteel Oy:n konepaja, puunjalostusteollisuutta, kuten Woodcomp Oy, KW-Components Oy, sekä Finnsementti Oy, joka aikanaan rakennutti satamaan siiloston. Kaupunki rakennutti puolestaan Satamatalon ja Merenkulkulaitos luotsiaseman. Nämä kaikki toimijat tekevät satamamme kokonaisuuden, puhumattakaan SSAB vaikutuksesta alusliikenteeseen ja molempien satamien hyvään yhteistyöhön, joka on vuosikymmeniä ollut voimissaan ja jatkuu edelleen. Voi siis hyvillä mielin todeta, että merikaupunki Raahe on veden äärellä ja on saava ison osan elinvoimastaan tältä rannalta tänäkin päivänä.

Lähivuosien satamaan alueelle positiivisia näkymiä tuovat muun muassa Ferrovan Oy:n vanadiinitehtaan valmistelussa oleva käynnistäminen Raahen syväsataman puolelle, sekä Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen ja siihen liittyvät merikuljetukset suurten komponenttien osalta. Tulevien vuosien tavoite onkin syventää Raahen meriväylä ja satama-allas nykyistä 10 metrin kulkusyvyyttä syvemmäksi yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Itse olen esittänyt toiveen, että haetaan mallia kunnolla syvistä vesistä väylän suhteen. Onko siihen resurssia? Sitä tulee pohtia. Väylän syventämiseen liittyvät selvityksen on kuitenkin jo aloitettu.  Raahen kaupunki on jättänyt syväsataman laajennuksesta hakemuksen AVI:on. Toiveissa on saada lupa laajennukselle ensi vuonna. Syväsatama-alue ja tuleva laajennus ovat Raahen kaupungin merkittäviä kehittämiskohteita.

Hyvät kuulijat!

Kasvun kyydissä on pysyttävä, meitä ei muut auta kuin itse tehty kova työ. Juhlimme uutta varastoa. Satsaus on jälleen ollut tulevaisuuteen uskova. Tämä ympärillä olevan kokonaisuuden hinta, sisältäen kaiken, kuten pohjatyöt, asfaltoinnin, sähköliittymät ja itse varasto pystyttämisineen, oli hieman verran alle miljoonan euroa. Tämä päivän rakentamisessa mainitsemani summa ei kuulosta isolta, mutta kauppaa joutuu tekemään ja tavara joutuu liikkumaan hankinnan kannattavuutta pohdittaessa. Raahen satamassa on tehty hyviä ja perusteellisia ponnisteluja toiminnan laajentumiseksi ja monipuolistamiseksi. Suomi elää viennistä ja tällaisia säännöllisen kansainvälisen liikenteen satamat ovat meille elintärkeitä. Myös kaupungin elinkeinoelämän edelleen monipuolistaminen on tärkeää. Metallia, puuta ja monta muuta asiaa ovat mahdollisuuksia.

Satamassa toimijat teette kaikki tärkeää työtä. Onhan tämä sananmukaisesti porttimme maailmalle. Se on myös väylä kaupunkiin. Lähestyminen kaupunkiamme mereltä, on se sitten kaunis kesäpäivä tai tuulinen syys yö, niin sataman valoilla, opasteilla ja maamerkeillä on tärkeä merkitys suunnistaessa kotisatamaan. Tapahtui se kotiinpaluu purjelaivakaudella, kun Pooki flakkasi merkkiä kaupunkiin tai tänään kun luotsille määrätyssä kohdassa satamaan saapuva alus ilmoittaa tulostaan. Aina silloin määränpää on satama.

Dear our guest!

It´s very nice see all of you here in Raahe´s harbor. We have reason to celebrate. This new warehouse is now opening and we all hope many, many tons of commercial goods will go to all around the world via this building. I wish busy hours to everybody, who will work here in future! But now for us, very good afternoon for all and greetings from city of Raahe to this party!

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.