Palokuntaa pelastamaan

Julkisuudessa on keskusteltu kuinka pelastustoimen kustannukset ovat nousseet jyrkästi Raahessa viime vuoden aikana. Syytä ollaan vieritetty Jokilaaksojen pelastuslaitoksen ylle. Tilannetta on kuitenkin syytä tarkastella kokonaisuutena eli vaikka menot ovatkin lisääntyneet, samoin ovat myös tulot. Loppusumma on kaiketi se joka ratkaisee. Uusi pelastuslaitos alitti ensimmäisenä toimintavuotenaan suunnitellun talousarvionsa 280 000 eurolla, josta Raahen saama palautusosuus on hieman alle 55 000 euroa. Tämä tarkoittaa, että kuntien yhteisesti hyväksymästä budjetista ei tullut käytettyä kaikkea, aika harva hallintokunta pystyi viime vuonna meidän kaupungissammekaan samaan. Omituista ettei aisaa ole tiedotettu vastuullisten taloustaitajienkaan toimesta, vaikka he auliisti muita lukuja julkisuudessa esittelevät. Omana laitoksena vuonna 2003 toimineena Raahen palolaitoksena ja vuoden 2004 alusta osana Jokilaaksojen pelastuslaitosta toimineena pelastustoimemme kulut eivät ole välttämättä vertailukelpoiset sellaisenaan. Esimerkiksi tilojen vuokrat näkyvät menona, mutta tulot aivan eri kohdassa eli tilahallinnassa. Samoin kulujen nousua selittäviä tekijöitä on kyseenalaista mainetta niittänyt viranomaisverkko VIRVE, jonka maksut olisivat tulleet joka tapauksessa, olimme alueellisessa laitoksessa tai emme. Lisäksi palomiehet ovat niitä harvoja ammatteja hoitohenkilökunnan ja poliisien lisäksi, jotka laittavat oman turvallisuutensa alttiiksi toisen ihmisten puolesta. Eli kyllä pelastushenkilöstölle kuuluu ainakin TUPO:n mukaiset palkkojen korotukset. Tässä muutama asia, mikä selittää kustannusten nousua. Samalla voi myös miettiä saadaanko paljon melua tyhjästä, sillä pelastustoimen osuus on parin prosentin luokkaa Raahen kaupungin menoista. Tosin taloustilanteemme on sellainen ettei ole niin pientä säästöä, mitä ei kannattaisi käyttää eli kriittinen suhtautuminen menoihin on järkevää.


Investoinnit ovat uusi osuus jokavuotisissa menoissa. Kyllä Raahe osansa investoinneista tulee saamaan, kun tarkastelee palvelutasopäätöstä. Se on ohje, joka määrittelee millaisia palveluita pelastustoimelta Raahen kaupunki ja kaupunkilaiset saavat pelastuslaitokselta. Kyse on siis ihmisten turvallisuudesta ja avunsaantimahdollisuuksista kun jotain sattuu. Uusi palvelutasopäätös tulee merkitsemään aivan oleellista parannusta Raahen vanhaan palvelutasoon niin kalustollisesti kuin henkilöstöresurssienkin muodossa. Tänä vuonna nettoinvestoinnit Raaheen ovat 160 000 euroa, tästä maksuosuutemme on noin 20 %. Olemme lisäksi sellaisessa asemassa, että tulemme saamaan miltei vuosittain uutta raskasta kalustoa nykyisen päätöksen mukaan. Vuoden 2005 aikana satsataan Raaheen myös henkilöstön muodossa eli kun päätöksen mukainen 1+4:n vuorovahvuus pidetään yllä asianmukaisesti maksaa se alueelle 67 000 euroa. Eikä tätä kustannusta kohdenneta yksin Raahelle vaan siihen osallistuvat kaikki alueen kunnat. Vuorovahvuus tarkoittaa, että montako pelastusalan ammattilaista on saatavilla Raahen paloasemalta vuoden jokaisena päivänä kellon ympäri erilaisiin pelastustehtäviin. Esitelty vahvuus 1+4 tarkoittaa yhtä yksikönjohtajaa ja neljää palomiestä, lisäksi on mahdollista tilanteesta riippuen käyttää reserviä, jonka muodostavat vapaalla olevat palomiehet ja Raahen VPK:n sammutusmiehistö.


En ole ollut mukana aluepelastuslaitoksen perustamisvaiheessa, mutta tiedän kaikkien seutukuntamme kuntien edustajien toivoneen keskuskunnaksi Raahea, mutta siihen ei ollut silloin mahdollisuutta. Valtioneuvoston päätöksen mukaisen alueemme keskukseksi tuli jäsenkuntien enemmistön tahdon mukaisesti Ylivieska. Raahelaisina luottamushenkilöinä olemme halunneet sitoutua ja rakentaa yhteistyötä valitsevissa olosuhteissa ja se on tuottanut tulosta, aluksi hieman vaivannut vastakkainasettelu on johtokuntatyöskentelyssä vähentynyt huomattavasti. Valitettavasti yhteistyötä ei kuitenkaan kaikki johtavat virkamiehet pysty tai osaa tehdä. Tämä on ikävää, sillä sekin työaika voitaisiin käyttää tehokkaammin kuin yhteisen laitoksen tehtävien hankaloittamiseksi. Mikä sitten on pelastustoimen tulevaisuus? Valistunut arvaukseni on, että kohti valtiollistamista tämä kuntien historian ensimmäinen palvelumuoto on menossa. Onhan valtakunnan 23 aluepelastuslaitoksen kanssa valtion helpompi neuvotella kuin yli 400 eri kunnan palotoimen kanssa. On tärkeää, että pelastustoimen tulevaisuudesta käydään keskustelua samalla kun kuntien tulevaisuudesta yleensäkin. Raahen toimialueen liittyminen Oulu – Koillismaan laitokseen on kuitenkin tämänhetkisen tiedon mukaan melko mahdotonta ja siksi haikailu sinne on ajanhukkaa. Kustannusten jakoa kannattaa pohtia ja hakea hyviä toimintamalleja eri puolilta, parhaiten se onnistuu takaamalla tekijöille työrauhan.


Jarmo Myllymäki

Jokilaaksojen pelastuslaitoksen johtokunnan jäsen

Raahe

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.