Aprillipäivän teitä ja haaveita

Pääsiäismatka perheen kanssa mummolaan herätti ajatuksia jälleen siitä miten liikenne saataisiin sujuvammaksi? Kansanedustaja Salovaara teki lakialoitteen vähimmäisnopeusrajoituksista ja minä varauksin kannattaisin sitä. Moni vaaratilanne voisi jäädä syntymättä, mikäli kuljettajat ajaisivat edes suunnilleen sallittua nopeutta, toki kykyjensä mukaan. Se harmittaa kun suoralla ja kuivalla tiellä jonon ensimmäinen auto köröttelee lähes kahtakymmentä kilometriä tunnissa hiljempaa kuin nopeusrajoitukset sallivat ja vastaan tulee autoja koko ajan. Muiden autoilijan tuskaa lisää myös se, että hitaamman ajoneuvon kuljettajat ajavat usein vielä keskiviivan vieressä. Koko 250 km matka takaisin kotiin oli kuivaa ja suhteellisen hyvää tietä. Talvinopeusrajoitusten vuoksi suurin sallittu nopeus ei noussut missään kohdassa yli 80 km/h. Näin keväällä ja miksei syksylläkin talvinopeusrajoituksiin olisi syytä harkita jouston mahdollisuutta olosuhteet huomioon ottaen turvallisuudesta tinkimättä. Tiet ovat kuitenkin kohtuullisen hyvässä kunnossa. En viihdy autossa kovin hyvin, paljon mieluimmin taittaisin matkat yleisillä kulkuneuvoilla, mutta lippujen hinnat ovat karanneet käsistä ja aikatauluissa olisi toivomisen varaa. Seutukunnallisesti on ryhdytty pohtimaan joukkoliikenteen kehittämistä. Odotan tältä työltä paljon ja toivon paikallisliikenteen saavan paljon uusia asiakkaita ihmisistä, jotka jättävät auton talliin luopuen hieman omasta mukavuudestaan ympäristön hyväksi. Valtakunnallisesti suunniteltu työmatkalippu voi olla myös hyvä kannustin siirtyä käyttämään julkisen liikenteen palveluita. Me luottamushenkilöt saamme lähiaikoina käsiteltäväksi liikenneturvallisuussuunnitelman. Siinä käydään läpi koko joukko turvallisuuteen liittyviä asioita. Suunnitelman yhteydessä on syytä miettiä pyöräteiden mopoliikennettä. Suurin osa mopoilijoista ajaa todella siististi ja turvallisesti, mutta valitettavasti vaaratilanteitakin sattuu. Lapset ovat liikenteessä arvaamattomia ja heille monesti opetetaan kuinka kevyen liikenteen väylät ovat turvallisia kulkea, mutta ovatko ne sitä aina? Jokainen osaa kuvitella kuinka surullinen on lopputulos kun lapsi ja täyttä vauhtia ajava mopo törmäävät. Tällaiset onnettomuudet pitäisikin estää ennen niiden tapahtumista.

Jos rautateillä suunniteltaisiin Pohjois-Suomelle uusia ratahankkeita, Raahen kannattaisi olla aktiivinen. Suunnitelmat voisivat ovat meille todella merkittäviä. Korjauksen tarpeessa olevan Pohjanmaan radan uudelleenlinjaukset kannattaa tehdä silmälläpitäen uusien nopeiden junayhteyksien tuloa näille seuduille. Yksi varteenotettava ratalinjaus kulkisi Tuomiojalta Raahen kautta suoraan Kokkolaan. Rata toteutettaisiin kaksiraiteisena, jolloin nopeat yhteydet ovat mahdollisia. Tämä merkittävä hanke vaatisi sitten aikanaan nopeita ja joustavia päätöksiä, ettemme jäisi junasta tällä kertaa, jos meille mahdollisuutta tarjotaan. Koko hankkeen toteutuminen vaatii rahaa, mutta asiana sen merkitys olisi meille mittaamaton.

JARMO MYLLYMÄKI

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.