Budjettiriihtä sammuttamassa

Ensi keksiviikkona käydään valtuustossa yksi vuoden mielenkiintoisimmista kokouksista. Valtuusto keskustelee ja päättää tulevan vuoden rahoista, miten raahelaisten maksamat veroeurot käytetään mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Lähtökohdat ovat paremmat kuin moneen vuoteen. Keskustan johdolla kaupungin talouteen on saatu pelivaraa ja siksi budjetin päättäminen on toivottavasti nyt helpompaa kuin useammalla edellisellä kerralla. Rahaa ei kuitenkaan saa tuhlata. Siihen meillä ei ole varaa. Suunniteltuja talouden tervehdyttämistoimenpiteitä tulee jatkaa yhä määrätietoisemmin. Merkit paremmasta antavat meille aikaa tehdä päätöksiä siitä, miten selviämme velvoitteista tulevaisuudessa. Suuri vaara paremmassa taloudellisessa tilanteessa on se, että luottamushenkilöt innostuvat tekemään toinen toistaa hienompia esityksiä. Tulevasta budjetista on tihkunut ennakkotietona sen verran, että siitä ollaan tekemässä realistinen. Tämä toivottavasti takaa budjettikurin säilymisen koko tulevan vuoden ajan, menneiden vuosien tapaan ylityspyyntöjä ei siis pitäisi tulla. Raahessa palvelut ovat erittäin laadukkaat, toivottavasti myös tulevaisuudessakin. Niiden arviointi tulisi olla jatkuvaa ja vaihtoehtoisia toteuttamistapoja pitäisi tarkastella. Uudet toimintatavat eivät aina tarkoita sitä, että palvelut huononevat, vaikka jotkut haluavatkin asian niin nähdä.


Kuntaliiton hallitus otti viisaan kannan todetessaan, ettei palo- ja pelastustointa kannata siirtää valtiolle. Tästä on keskusteltu pitkään. Kunnat ovat halunneet pelastustoimen valtion maksettavaksi. Ehkä he ovat hieman unohtaneet, että silloin kunnallinen ohjaus katoaa lopullisesti tältä toiminnolta. Jokilaaksojen pelastuslaitoksella on juuri saatu valmiiksi palvelutasopäätös seuraavaksi neljäksi vuodeksi. Päätöstä on valmisteltu yhteystyössä kuntien kanssa ja siksi siihen on helppo kaikkien sitoutua. Olisiko yhteistyö ollut yhtä tiivistä ja hedelmällistä, mikäli neuvottelukumppanina olisi ollut joku toinen? Toivon, että pelastustoimi jäisi edelleenkin kuntien tehtäväksi, sillä todennäköisesti kunnat häviäisivät taloudellisestikin valtiollistamisessa. Kuntien taloustilanteen pelastajaksi valtiollistamisesta ei siis ole, sillä käyttäähän valtakunnallisesti pelastustoimi 1- 3% kuntien rahoista. Muutosta on perusteltu myös sillä, että kunnat pystyvät vaikuttamaan hyvin vähän tarkoin lainsäädännöllä määriteltyihin pelastustoimen tehtäviin. Se on totta. Siksi olisikin tärkeää, että nykyiset aluepelastuslaitokset ja valtion edustajana sisäasiainministeriö lisäisivät keskusteluyhteyttä työnjaosta ja samalla rahoituksesta. Edellä mainitussa palvelutasopäätöksessä puhutaan paljon ennaltaehkäisystä ja näin joulunaikana onkin paikallaan muistuttaa ettei kynttilöitä saa koskaan jättää vartioimatta!


Joulurauhaa ja turvallista uutta vuotta!

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.