Asiaa terveydenhuollosta

Paras äänestää terveydestä
 
Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat kuntalaisten kannalta  tärkeimpiä palveluita. Suuri osa yhteisistä verovaroista  käytetään juuri sosiaali- ja terveystoimessa, jotta kuntalaiset pysyvät terveinä ja saavat hyvän hoidon sairastuessaan. Vaalit käydään aikaan, jolloin kuntasektori on historiallisten muutosten keskellä ja tulevat päättäjät suurten haasteiden ja vaikeidenkin päätösten edessä. Käytännön toiminnasta ja kehittämisestä suurta vastuuta kantaa koulutettu hoitohenkilöstö. Vain heidän osaamisella, motivoituneella työpanoksella ja välittämisellä syntyvät hyvä hoito ja palvelut – eli paljon puhuttu tulos. 
  
Terveys- ja sosiaaliala kiinnostavat hakijoita. Heille tulee valmistuttuaan tarjota hyviä, houkuttelevia työpaikkoja ja pysyviä työsuhteita. Alalla työskenteleviäkään ei tule unohtaa ja työhyvinvointiin sekä alalla pysymiseen tulee kiinnittää huomiota. Alan vetovoimaa lisäävät terve työyhteisö, osaava johtaminen, oikea henkilöstörakenne ja -mitoitus. Näiden pitäisi olla oikeassa suhteessa työn vaativuuteen sekä asiakkaiden hoidon vaativuuteen. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus kehittää työtään ja henkilöstöryhmien välistä työnjakoa. Keskeinen vetovoimatekijä on luonnollisesti kilpailukykyinen palkka, johon nykyään voidaan myös paikallisesti vaikuttaa. 

Suomalaista sosiaali- ja terveydenhuoltoa ei uudisteta projekteilla tai organisaatiokaavioilla. Tällaiset 
prosessit vaativat lääketieteellisen asiantuntemuksen lisäksi myös hoitotyön johtamista ja suunnittelua. Luomisen tavoitteena tulee olla ihmisten terveyden parantaminen, palvelutuotannon kehittäminen. Palveluiden tuottamisessa ja työtoimintojen kehittämisessä on osaavalla henkilöstöllä 
merkittävä rooli. Osaaminen vaikuttaa työssä viihtymiseen. Perehdytys ja työhön opastus on  jokaisen työntekijän oikeus.
  
Terveyden edistäminen tuo kestäviä säästöjä. Tuleva terveydenhuoltolaki yhdessä Paras-hankkeen kanssa parantaa terveydenhuoltoa vain, jos ennaltaehkäisevän työn ja terveyden edistämisen merkitys tunnustetaan. Esimerkiksi opiskelijaterveydenhuollossa sekä muussa terveysneuvonnassa on lisäämisen varaa. Terveyserot eri väestöryhmien välillä eivät kapene ja kustannusten hallitseminen on pitkällä tähtäimellä yhä vaikeampaa, ellei terveyden edistämisen haasteeseen vastata tosissaan. Terveys- ja sosiaalipalveluissa tulisi tuottavuuden kasvun sijaan puhua tuloksellisuudesta. Se sisältää käsitteenä paitsi panoksen ja tuotoksen mittaamisen myös palvelun vaikuttavuuden. Päästäkseen kustannuspuolella kestävään kehitykseen tarvitaan kunnissa pitkäjänteistä työtä palvelurakenteiden, työn organisoinnin ja oikean työnjaon, hyvän henkilöstöpolitiikan ja johtamisen sekä terveyden edistämisen eteen.

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.