Korjausleikkaus

Parahin puheenjohtajakollega Katja, vastaan kun kysyit. Arvostelet etten ole uskaltanut tai viitsinyt kertoa, mitä investointeja haluaisin arvioida uudelleen. Kirjoituksestasi voi päätellä, ettet malttanut lukea minun tekstiäni kovin perusteellisesti, sillä pillastuit yhdestä asiasta jättäen kokonaisuuden huomioimatta. Toit toki esille tärkeän kysymyksen eli voidaanko näin elää? Minä en nostanut mitään yksittäistä kohdetta esille, sillä ne ovat jo valtuuston päättämiä. Haluaisin käydä ensin avointa keskustelua siitä, onko investointien, vielä aloittamattomien kohteiden, lykkääminen ylipäätään mahdollista ja perusteltua? Olen hyvin tietoinen siitä ja toivottavasti sinäkin toteuttajalautakunnan puheenjohtaja, ettemme pysty rakentamaan kaikkia suunniteltuja kohteita ja karsintaa on tehty kaupunginhallituksen käsittelyssä. Vaihtoehtoja on siis aika vähän vai mitä? Esitit omassa kirjoituksessasi komean listan tulevista investoinneista, jotka kaikki ovat hyviä ja kannatettavia esityksiä. Unohdit tosin Vihannin ja vanha Pattijoen aluekin jäi vähälle huomiolle, haluat ilmeisesti kehittää Raahea vain yhteen suuntaan. Et myöskään kertonut onko esittämäsi lista mahdollinen toteuttaa. Joudumme laittamaan asioita tärkeysjärjestykseen ja siksi kokonaisuudesta pitää uskaltaa puhua. Halusit vastauksia ja nyt saat. Tiedän saavani moitteet omilta ja vierailta, mutta omaa ajattelua ei ole kielletty. Haluaisin keskustelua, voisimmeko esimerkiksi lykätä Piehingin koulun aloitusta ja käyttää ne rahat Saloisten päiväkodin korjauksen aloitukseen. Perusteluja löytyy liuta. Päiväkodit ovat täynnä ja osa huonokuntoisia. Koululaiset sopivat nykyiseen kouluverkkoon, ongelma on se, että hyväkuntoiset koulut ovat eri paikoissa kuin lapset. Tarkoitan tässä yhteydessä satoja lapsia en kymmeniä, vaikka jokainen lapsi onkin yksilö. Valtuuston päättäessä Piehingin koulun rakentamisesta hinnaksi ilmoitettiin pienempi summa kuin on toteutumassa. Jostain syystä mm. vanhan koulun purkukustannukset jäivät kertomatta. Lasten siirto Parhalahdelle ja Haapajoelle on onnistunut hyvin minulle tulleen palautteen mukaan, kuljetusten alkukankeutta lukuun ottamatta. Siirron onnistumisesta olkoot esimerkit, joissa lapset haluavat jatkaa yläkouluun Pyhäjoelle eli ajatellaanko lasten parasta kun vuoden kuluttua heidät palautetaan takaisin omaan kouluun ja osa syntyneistä kaverisuhteista taas hajoaisi? Piehingin koulun rakentamista perusteltiin myös ydinvoimalan tulemisella, voimalan rakentamisaikataulu on tarkentunut myöhemmäksi eli olisi aika luonnollista, että kävisi näin myös koulun osalta. Rakentamissuunnitelmien teko on hyvässä vaiheessa ja eivät ne mihinkään katoa, jos hanketta lykätään. Urakoitsijoitakaan ei ole vielä valittu kuten kerroit. On tämä sitten jälkiviisautta tai ei, mutta tilanne Piehingin koulun ympärillä on muuttunut päätöksen teon ajoista ja siksi sitä pitäisi kyetä arvioimaan uudelleen, vaikka myös minä olen sanani koulun korjaamiseen antanut. Nyt on oikea aika puhua priorisoinnista, ei vaalien jälkeen, vaan nyt. Päättäjiksi tarvitaan ihmisiä, jotka rohkenevat puhua silloin kun on sen aika ja uskaltavat tehdä asian eteen jotain muutakin kuin arvostella. Mitä halutaan, sen päättää äänestäjät.

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.