Puhe kutsunnoissa Raahessa

Arvoisat kutsuvieraat, herra kapteeni, kutsuntoihin osallistujat!

Ikäryhmästä toiseen, hyvät kutsutut, tämä päivä jää mieleenne. Onhan se jokaiselle vuosikerralle ainutlaatuinen, varusmiespalveluksenne ensimmäinen päivä. Mahdollisesti se on jännittävä hetki. Astutte yhden askeleen aikuistumisen tiellä eteenpäin, mutta voin kuitenkin taata, ettei tämä ole viimeinen mielenkiintoinen hetki elämässänne.

Asevelvollisuus; paljon tarinoita, paljon ajatuksia, jokaiselle ainutlaatuinen. Teillä kutsutuilla päässä pyörii monenlaisia kysymyksiä. Miten minä pärjään siellä, onko se kuri niin kovaa ja saako siellä edes kunnon ruokaa? Miten ne kotiin jäävät läheiset pärjäävät, ehkä myös se juuri löytynyt elämänsä rakkaus ja sen kesto mietityttää. Kaikki selviää aikanaan. Eläviä legendoja on tarjolla, osa tosia, osa hieman ”kertojan lisää” sisältäviä.

Omat kokemukset ovat tasan 25 vuoden takaa, taisimme juuri näinä päivinä ensimmäistä kertaa päästä sotkuun, siis sotilaskotiin, – slangi on toki edelleen muistissa – reilun viikon palveluksen jälkeen. Pääsyvaatimuksena oli sotilasarvojen hihamerkkien osaaminen, itselläni siinä testissä meinasi käydä huonosti, sillä ei Jääkäriprikaatissa, syystalvisessa Sodankylässä, heti ensimmäisenä tullut mieleen opetella merivoimien merkkejä. Niitä kuitenkin kysyttiin ja epämääräinen vastaukseni: ”kai tuo joku pursimies on” meni sillä kertaa riittävän oikein ja päivystävän alikersantin luvan kera tämä alokas liikkui kohden soden virkistävää munkkikahvia ripeästi.

Kuten ehkä huomaatte, varusmiespalvelus on tietynlainen elämys, josta riittää muistelemista säännöllisin väliajoin. Te kutsutut, ottakaa tuleva palveluksenne elämäänne kuuluvana. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään elämyksestä. Palvelusaika kannattaa, vaikka se joskus vähän saattaa raskasta olla, ottaa myös kouluna tulevaa elämää varten. Puolustusvoimat mainosti taannoin itseään maamme parhaana kuntokouluna . Palveluksessa yhtenä tavoitteena on oman kunnon ylläpitäminen ja parantaminen. Tämä on asia, joka on syytä ottaa vakavasti jo ennen palvelukseen astumista. Annan vinkin: jos alatte tänään kohentaa kuntoanne, niin aika armeijassa tuntuu huomattavasti kevyemmältä. Teillä on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan koulutushaaraanne ja suosittelen pohtimaan tulevaisuutta silmäilemällä myös näitä tarjottuja mahdollisuuksia.

Olen puhunut valinnoista, meillä on joukossamme edelleen myös veteraanisukupolven edustajia, kunnioittava tervehdys heille! Heidän aikananne ei ollut juuri mahdollisuutta valita, oli pakko, he tekivät velvollisuutensa mitä parhaiten ja meidän nuorempien sukupolvien on kiitollisuudella muistettava tämä asia. Ilman merkittävää panosta meillä perässä tulevilla ei olisi juuri valinnan mahdollisuuksia palvelusmuodon tai juuri muunkaan suhteen tässä vapaassa isänmaassamme. Aikananne oli vapautemme vakavasti uhattuna, mutta huomattavilla uhrauksilla pidettiin maamme koskemattomana ja sen jälkeen vielä jaksoitte rakentaa kotiseutuanne nykyiselleen.

Hyvät nuoret, tämä päivä on erityinen. Kannustan teitä tekemään hyviä valintoja mahdollisuuksien mukaan. Elämä ei aina ole helppoa ja mukavaa, siihen kuuluu myös velvollisuuksia, avoimesti asioihin suhtautumalla pääsee maailmassa eteenpäin. Palvelusaika pitkä tai lyhyt menee nopeasti ja te kaikki selviätte velvollisuudestanne. Kotikaupunkinnekin haluaa olla tukenanne, kun teidän on vuoro, tässä muuttuvassa maailmassa. Emme tiedä millainen on huominen, mutta tämän hetken kulkuun voimme osaltamme vaikuttaa tekemällä osuutemme niin hyvin kuin se on mahdollista.

Comments are closed.

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.