Tervetuloa kotisivuilleni!


   Näille sivuille olen koonnut tärkeimpiä tietoja itsestäni, tekemiäni aloitteita,
   valtuustokyselyitä sekä mielipidekirjoituksia.

   Alta löydät uusimmat kuulumiseni, toivottavasti viihdyt!

   -Jarmo-


Puhe Raahen sataman uuden varaston käyttöönottojuhlassa

Arvoisat kutsuvieraat, hyvät sataman edustajat!

Raahe ja meri, satama ja laivat, tämän paikallisempaa aloitusta ei voisi puheen täällä main keksiä. Kaupunginvaltuusto päätti vuonna 1988 Raahen sataman kehittämisestä Vaikka ei eipä tiennyt, mihin kaupunki 30 vuotta sitten ryhtyi, mutta jälkeenpäin todeten, hyvin ryhtyikin.. Tuolloin myös päätettiin täyttää noin 15 vuotta tyhjänä ollut satamakapteenin virka. Tuolloin oli myös Lapaluodon hirsiarkuille vuonna 1900 käyttöön otettu laituri käyttökiellossa. Alue ei ollut täyttänyt pitkään aikaan alusliikenteen tarpeita. Työt Lapaluodon osalta aloitettiin 1989 ja satamasta purettiin vanha laituri, rakennettiin uudet lastaus- sekä odotuslaiturit, myös satama-allasta laajennettiin tuolloisen kahdeksan metrin kulkusyvyyden omaavassa satamassamme. Operaattorina toimi silloin August Lindberg Oy, joka myös rakennutti varastoja alueelle.

Viimeiset raahelaiset purjelaivat Raahessa rakennettiin vuosina 1919–1920 ja kaupungillamme on vuosisatojen perinne merenkulusta. Viime vuosisadan puoleen väliin saakka kaupungin pääasialliset elinkeinot olivat kuitenkin pienimuotoinen saha- ja konepajateollisuus, mutta myös satamalla jo silloin oma tehtävänsä. 1960-luvulla Rautaruukin tulon myötä sataman kokonaisliikenne lisääntyi. Samanaikaisesti Raahen kaupunki kasvoi voimakkaasti ja siitä mahdollisesti johtuen Lapaluodon sataman kehittämiseen ei riittänyt liiemmälti resursseja ja seurauksena oli laivaliikenne hiipuminen lähes kokonaan. Perämeren ympärivuotinen laivaliikenne käynnistyi 1972. Tämä turvasi osaltaan Rautaruukin toiminnan ja varmisti koko terästehtaan kehittämisen, mutta myös satama-alueen tärkeyden. Aikaa kului tehtaan käynnistymisestä ennen kuin tuli sataman kehittämisen aika. Ammattilaisten arvion mukaan oli kuitenkin hyvä, ettei ryhdytty rakentamaan mitään ”köyhän miehen ratkaisuja” satamasta, joka myöhemmin mahdollisesti osoittanut turhiksi investoinneiksi, vaan asia tehtiin kunnolla heti alun pitäen.

90-luvun puolenvälin jälkeen, aina uuden vuosituhannen alun aikana Raahen kaupunki rakennutti kaksi uutta laituria ja erillisen hinaajalaiturin. Myös varastorakennusten määrä kasvoi kolmella uudella varastolla omistajan toimesta. Noin 15 vuotta sitten oltiin tilanteessa, jossa Raahen meriväylän ja satama-altaan kahdeksan metrin kulkusyvyys osoittautui liian matalaksi, samanaikaisesti satamaliikenteeseen oli tulossa uusia, syvempikuluisia laivoja. Syväsatamahanketta alettiinkin valmistella yhteistyössä silloisten Rautaruukin ja Merenkulkulaitoksen kanssa vuonna 2002. Päätökset väylän ja satama-altaan syventämisestä 10 metrin kulkusyvyyteen tehtiin vuonna 2007. Tämän sataman tulevaisuuden kannalta elintärkeän hankkeen työt aloitettiin seuraavan vuoden keväällä ja ne valmistuivat uuden vuosikymmenen alussa. Samaan aikaan kaupunki rakennutti, uuden 355 metriä pitkän syvälaiturin, joka valmistui myös samoihin aikoihin. Kokonaisuudessaan syväsatamahanke on ollut Raahen historian suurin investointi, noin 28 miljoonaa euroa. Kokonaisuudessaan hankkeen hinnaksi muodostui 60 miljoonaa euroa. Voidaan siis todeta, että kaupunki, mutta myös muut tahot, ovat satsanneet tähän alueeseen

Vuoden 2015 alussa aloitti Raahen Satama Oy toimintansa. Kaupunki on vuokrannut konserniyhtiölleen maa- ja vesialueet sekä laiturit. Ympäristöasioiden hallintaan liittyen satamalla on Pohjois-Suomen AVI:n vuonna 2014 myöntämä ympäristölupa, jossa on esitetty tarkkailu-, seuranta ja raportointivelvoitteet. Ympäristökartoitus kattaa Raahen kaupungin omistaman Lapaluodon satama-alueen ja siellä Raahen Satama Oy:n ohjaamien prosessien ympäristönäkökohdat. Lisäksi satamassa seurataan omien ympäristötavoitteiden toteutumista: energiakulutuksen ja jätemäärän vähentämistä sekä lajittelun parantamista. Myös uudet ympäristöystävälliset polttoaineet, kuten LNG, tuovat mielenkiintoisen kehittämissektorin mukanaan.

Sataman taloudellinen merkitys on ollut suuri monessakin mielessä. Toimintaan ja siihen liittyvien yrityksien työllistävä vaikutus tälle alueelle on myös merkittävä. Tänä päivänä satamassa ja siellä toimivissa eri alojen yrityksissä työskentelee jopa yli 200 henkilöä, kausivaihtelut huomioon ottaen. Sataman taustalle on sijoittunut Presteel Oy:n konepaja, puunjalostusteollisuutta, kuten Woodcomp Oy, KW-Components Oy, sekä Finnsementti Oy, joka aikanaan rakennutti satamaan siiloston. Kaupunki rakennutti puolestaan Satamatalon ja Merenkulkulaitos luotsiaseman. Nämä kaikki toimijat tekevät satamamme kokonaisuuden, puhumattakaan SSAB vaikutuksesta alusliikenteeseen ja molempien satamien hyvään yhteistyöhön, joka on vuosikymmeniä ollut voimissaan ja jatkuu edelleen. Voi siis hyvillä mielin todeta, että merikaupunki Raahe on veden äärellä ja on saava ison osan elinvoimastaan tältä rannalta tänäkin päivänä.

Lähivuosien satamaan alueelle positiivisia näkymiä tuovat muun muassa Ferrovan Oy:n vanadiinitehtaan valmistelussa oleva käynnistäminen Raahen syväsataman puolelle, sekä Fennovoiman ydinvoimalan rakentaminen ja siihen liittyvät merikuljetukset suurten komponenttien osalta. Tulevien vuosien tavoite onkin syventää Raahen meriväylä ja satama-allas nykyistä 10 metrin kulkusyvyyttä syvemmäksi yhteistyössä Liikenneviraston kanssa. Itse olen esittänyt toiveen, että haetaan mallia kunnolla syvistä vesistä väylän suhteen. Onko siihen resurssia? Sitä tulee pohtia. Väylän syventämiseen liittyvät selvityksen on kuitenkin jo aloitettu.  Raahen kaupunki on jättänyt syväsataman laajennuksesta hakemuksen AVI:on. Toiveissa on saada lupa laajennukselle ensi vuonna. Syväsatama-alue ja tuleva laajennus ovat Raahen kaupungin merkittäviä kehittämiskohteita.

Hyvät kuulijat!

Kasvun kyydissä on pysyttävä, meitä ei muut auta kuin itse tehty kova työ. Juhlimme uutta varastoa. Satsaus on jälleen ollut tulevaisuuteen uskova. Tämä ympärillä olevan kokonaisuuden hinta, sisältäen kaiken, kuten pohjatyöt, asfaltoinnin, sähköliittymät ja itse varasto pystyttämisineen, oli hieman verran alle miljoonan euroa. Tämä päivän rakentamisessa mainitsemani summa ei kuulosta isolta, mutta kauppaa joutuu tekemään ja tavara joutuu liikkumaan hankinnan kannattavuutta pohdittaessa. Raahen satamassa on tehty hyviä ja perusteellisia ponnisteluja toiminnan laajentumiseksi ja monipuolistamiseksi. Suomi elää viennistä ja tällaisia säännöllisen kansainvälisen liikenteen satamat ovat meille elintärkeitä. Myös kaupungin elinkeinoelämän edelleen monipuolistaminen on tärkeää. Metallia, puuta ja monta muuta asiaa ovat mahdollisuuksia.

Satamassa toimijat teette kaikki tärkeää työtä. Onhan tämä sananmukaisesti porttimme maailmalle. Se on myös väylä kaupunkiin. Lähestyminen kaupunkiamme mereltä, on se sitten kaunis kesäpäivä tai tuulinen syys yö, niin sataman valoilla, opasteilla ja maamerkeillä on tärkeä merkitys suunnistaessa kotisatamaan. Tapahtui se kotiinpaluu purjelaivakaudella, kun Pooki flakkasi merkkiä kaupunkiin tai tänään kun luotsille määrätyssä kohdassa satamaan saapuva alus ilmoittaa tulostaan. Aina silloin määränpää on satama.

Dear our guest!

It´s very nice see all of you here in Raahe´s harbor. We have reason to celebrate. This new warehouse is now opening and we all hope many, many tons of commercial goods will go to all around the world via this building. I wish busy hours to everybody, who will work here in future! But now for us, very good afternoon for all and greetings from city of Raahe to this party!

Puheeni kaatuneitten muistopäivän seppeleenlaskutilaisuudessa Raahessa

Arvoisat kaatuneitten omaiset, hyvät veteraanisukupolven edustajat, naiset ja herrat!

Olemme kokoontuneet tähän juhlahetkeen kunnioittamaan sankarivainajia, mutta samalla myös tervehtimään ja kiittämään veteraanisukupolvia. Joskus joutuu pohtimaan miten maamme tänään kestäisi, jos näiden vainajien kohtaloksi koituneet tapahtumat toistuisivat nyt vuosikymmeniä myöhemmin? Onko turruttu rauhan aikaan? Varautuminen vaikeisiin aikoihin, on hyvä pitää muistissa, ei peläten vaan huomioiden.

Sotien loputtua monissa kodissa surtiin kallista uhrilahjaa, niitä nuoria, jotka nyt lepäävät noissa edessä olevissa haudoissa. On itketty menetettyä vanhempaa, lasta, veljeä, siskoa, kaveria. Voi vain arvata, mikä on ollut pelon määrä perheissä, joista on lähdetty rintamalle ja vielä se surun musertava summa, kun sieltä ei tultukaan kotiin enää koskaan. Sota oli koskettanut kaikkia, mutta se oli myös yhdistänyt kansaamme. Silloin ei arvosteltu maailmankatsomusta tai ideologioita, kun yhdessä puolustettiin maamme itsenäisyyttä. Nämä kalleimpansa antaneet sankarit, sotilasarvoon katsomatta, tuotiin kotiin haudattavaksi. Osaa haetaan edelleen, sillä joku kuitenkin jäi kentälle, vaikka suomalaisilla oli kunnia-asiana hakea ja tuoda vainajat kotikirkon multiin lepäämään. Tämä kertoo siitä sitkeydestä, jolla suomalainen huolehti jo sotien aikana ja vielä nykyäänkin toisesta ihmisestä, veljeä ei jätetä.

Menneellä viikolla on juhlittu 100 vuotta sitten päättynyttä sisällissotaamme, Vapaussotaa, myös Kansalaissotaa, Veljessotaa tai ihan mitä muuta nimeä tälle, ehkä vieläkin umpeutumattomalle kansalliselle haavallemme, käyttääkään. Kaikki nimet ovat oikeinta tai vääriä. Huolestuneena olen seurannut keskustelua siitä kun hieman yksipuolisesti leimataan toisia pahoiksi edelleen, toisen osapuolen ollen vain uhreja. Haastankin kysymään voiko sota koskaan olla yksipuolinen ja mitkä olivat kunkin ryhmän intressit olleet silloin ja nyt? Olisiko vihdoin aika myös haudata katkeruus, sillä aikaa on kulunut noista tapahtumista, meillä ja muualla. Historiaa mitenkään vähättelemättä tai muuttelematta yksipuoliset sodat kun ovat mahdottomia ja mennessä mässäily ei vain koskaan auta anteeksiannossa ei silloin, eikä nyt.

Mitä tulevaisuus meille tuokaan? Euroopan rajoja muokataan säännöllisesti ja on itsensä pettämistä odottaa etteikö niin voisi tapahtua myös meidän lähialueilla tai nykyaikaisen sodankäynnin, terrorin koskettaessa maatamme, kuten menneenä vuonna tapahtui. Mitä historiamme on meille opettanut? Ainakin sen, että yhdessä saamme aikaan paljon. Se vaatii sitoutumista. Muutokset tapahtuvat nopeasti nykypäivänä, sillä maailman meno on kiihtynyt ja monimutkaistunut. Pystymmekö sopeutumaan uusiin asioihin tarpeeksi nopeasti vai pitääkö meidän edes yrittää? Tarvitseeko meidän hyväksyä vieras tapa toimia ja elää, vain siksi ettemme loukkaisi ketään? On siksi tärkeää, että saamme pitää omista ja hyviksi koetuista arvoista kiinni, se on oikeaa suvaitsemista. Jokainen ihminen voi oppia toiselta jotain, hyvää tai pahaa.

Meillä on oikeus valita. Maamme on hyvä elää ja siitä kiittäminen. Olemmeko me ansainneet kaiken tämän? Toivottavasti olemme ja edelleen osaamme varjella tätä myös tuleville sukupolville, sillä muuten mittavat ponnistelut ja suuret uhraukset ovat olleet turhia. Omasta näkökulmasta ajatellen haluan olla antamassa mahdollisuuksia onnistua ja sillä tavalla edistää tämän perinnöksi saadun maan selviytymistä nyt ja tulevaisuudessa. Maa, jonka puolesta on maksettu kallis hinta, kuten kaikki tiedämme ja edessämme näemme. Jumala meitä kaikkia auttakoon tässä työssä ja siunatkoon maatamme myös tulevaisuudessa!

Juhlapuheeni nuorisovaltuuston 20-vuotisjuhlagaalassa

Arvoisa nuorisovaltuuston puheenjohtaja, hyvät nuorisovaltuutetut ja kutsuvieraat!

Viime vuosituhannella tapahtui jotain suurta. Raahen nuorisovaltuuston lyhyestä oppimäärästä kertailtuna on nähtävissä, että ajatus omasta nuorisovaltuustosta on saanut alkunsa raahelaisten nuorten ja päättäjien aloitteesta syksyllä 1997. Tällöin oli järjestetty kaupunginhallituksen ja nuorten yhteinen kohtaaminen, jossa idea nuorten vaikuttimesta syntyi. Paikallislehtien arkistojen mukaa silloinen ja nykyään jo edesmenneen kaupunginjohtaja Jaakko Nahkuri ja tuolloinen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Matti Honkala kummatkin olivat varsin innoissaan hankkeesta. Nahkurin kerrotaan todenneet, ettei yksin riitä, että tyydytään valitsemaan ehkä noin 20-25 hengestä koostuva joukko, vaan sille tulisi antaa myös rahaa käytettäväksi. Tämä lienee yksi Raahen nuorisovaltuuston menestymisen salaisuus Hieman myöhemmin annetussa lehtihaastattelussa tuolloinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Inkeri Kerola puolestaan toteaa, että nuorisovaltuusto toimisi paremmin pienehkönä ja tehokkaana tiiminä. Pari kuukautta myöhemmin kaupunginhallitus saikin eteensä kaupungin nuorisotoimen tiedoksiannon nuorisovaltuustohankkeen edistymisestä.

Asia eteenpäin vieminen oli siis annettu nuorisotoimen tehtäväksi. Pian kutsuttiin koolle työryhmä, joka alkoi töihin vastaavan nuoriso-ohjaaja Teija Haapaniemen johdolla. Nimekseen työryhmä sai aluksi Piiska, mitä lieneekään silloin nimen keksijöiden päässä onkaan silloin liikkunut? Tämä ryhmä ansiokkaasti valmisteli nuorisovaltuustovaalit viiden kuukauden päähän, siis vuoden 1998 maaliskuulle. Piiska-työryhmän ensikokouksessa oli paikalla myös hallituksen puheenjohtaja Kerola. Hän ideoi tuolloin nuorisovaltuuston eräänlaiseksi tulevaisuuden foorumiksi, jossa nuoret voisivat ottaa kantaa tulevaisuuden suunnitelmiin ja suuntaan. Tämä ohje ja tehtävä ovatkin nuorisovaltuuston tärkein asia edelleen. Yksi esimerkki tästä kantaan ottamisesta onkin se, että näin reilu 20 vuotta myöhemmin kaupunginhallitus ja nuorisovaltuuston edustajat tapasivat jälleen menneellä viikolla ja saimme silloin kuulla tuoreimpia kuulumisia. Onneksi toki tässä vuosin aikanakin on yhteyttä pidetty.

Ensimmäisen puheenjohtajan Janne Kankaalan kaudella tärkein tehtävä olikin paikan hakemista ja tunnetuksi tekemistä. Toinen monissa eri tehtävissä toiminut henkilö on ollut Jarno Moisala, jonka myös haluan nostaa esiin alku- ja miksei myöhempienkin vaiheiden mukana olemista, joista vielä kerron tässä puheessa. Ensimmäinen näkyvä suurempi tapahtuma historian kirjojen mukaan tapahtuikin vuoden 1999 keväällä Roskat Pois –tempauksen muodossa, tämä sama idea on edelleen voimissaan, sillä sain tuossa muutama viikko sitten puhelun, jossa kysyttiin sponsoroiko kaupunki säkkejä roskien keräys kampanjaan? Lupasin ne.

Näillä ensiaskelilla nyt nuoren aikuisen ikään ehtinyt, tuttavallisemmin Nuva on, lähtenyt vakiinnuttamaan paikkaansa Raahen kaupungin tärkeänä osana. Onkin hyvä huomata, että moni nykyisistä nuorisovaltuutetuista ei vielä ollut syntynytkään kun ensimmäinen järjestäytymiskokous oli jo tässä nyt juhlimassamme toimielimessä pidetty ja järjestetty.

Nuorisovaltuuston paikka kaupungissamme on vaihdellut eri aikoina. Luonnollisesti se on ollut pitkään lähellä nuorisotoimea ja siitä vastaavia toimielimiä. Heti alkuun nuorisovaltuusto kertoi olevansa poliittinen, mutta ei minkään puolueen elin. Onkin tärkeää, että mukaan tulevat nuoret kokevat pystyvänsä vaikuttamaan heitä koskevissa asioissa. Ensimmäisten vuosiensa aikana nuorisovaltuusto ottikin tavakseen julkaista kannanottoja ja mielipiteitä nuoria koskettavista asioista, kuten vaikkapa kaavoituksesta. Tälläkin hetkellä kaupungissamme on menossa useita kaavahankkeita, näin vihjeeksi sanottakoon ja kuun lopussa kokeilla uudenlaista osallistumista sekä kuulemista Pikkulahden kaavan valmistelussa eli nyt voi sanoa ja vaikuttaa.

Tapa lausuntojen antamisesta on ollut nyttemmin ehkä hieman hiipumaan päin, mutta ehkä sitä voisikin elvyttää uudelleen. Toki on syytä muistaa, että nykyään vaikuttamistavat ovat erilaisia kuin pari vuosikymmentä sitten, ehkä myös nuoret ovat muuttuneet. Kuitenkin pystyn sanomaan sen, että mielipidettä kuunnellaan vielä tänäkin päivänä. Takavuosina tehdyt kannanotot ovatkin monituisia kertoja aiheuttaneet keskustelua ja silloin voi todeta asiassa onnistutun. Itselläni on ollut tilaisuus käydä tervehtimässä ja keskustelemassa sekä hieman jopa joskus vinkkejä antamassa uusille nuorisovaltuutetuille yleensä tammikuisessa koulutusviikonlopussanne. Olen pyrkinyt kannustamaan kannanottoihin ja mielipiteiden ilmaisuun. Vaikka aina asiat eivät mene, kuin toivoisi, ei se tarkoita sitä, että asia olisi jotenkin huonosti tehty tai valmistelu. Usein kuuleekin sanottavan, ettei jotain kuultu kun asiat päätetään eri tavalla kuin haluttaisiin. Näin asia kutenkaan ei ole.

Merkittävä onnistuminen saavutettiin ison työn tuloksena. Läsnäolo- ja puheoikeuksia aluksi yritettiin kaupungin päätöksentekoelimiin. Ensimmäisenä oikeudet myönsi vapaa-aikalautakunta. Lisäksi vuoden 1999 syksyllä kaupunginvaltuusto myönsi aloiteoikeuden ja vuoden 2000 puolella koulutuslautakunta puhe- ja läsnäolo-oikeudet. Jatkoa tälle suotuisalle kehitykselle tapahtui kun vuoden 2003 alusta lukien, kun puhe- ja läsnäolo-oikeudet myönnettiin kaikkiaan kuuteen Raahen kaupungin silloisiin lautakuntiin. Nuorisovaltuutetut saivat myös kokouspalkkion lautakuntien kokouksiin osallistumisesta. Erityisen hyvin muistan tämän koko keskustelun silloisessa kaupunginvaltuustossa, mielipiteitä esitettiin monesta näkökulmasta. Poliittisen keskustelun tyypillisen tapaan tällöin puhuttiin asiasta ja jossain puheenvuoroissa ehkä hieman asian sivustakin. Ehkä suurin pelko oli päästää nuoret keskusteluun mukaan, mutta tämä ennakkokäsitys on kuitenkin muuttunut vuosien aikana. Tämä ovien avautuminen tapahtui siihen aikaan kun Raahen ja Pattijoen kunnat olivat yhdistyneet ja valtuuston koko oli Suomen toiseksi suurin eli 70 valtuutettua, ajatuksia siis riitti. Lopuksi kuitenkin käytettiin demokratian parhaimpia tapoja eli äänestettiin ja enemmistön kanta voitti. Noihin aikoihin kaupunginvaltuusto kirjasi myös puhe- ja läsnäolo-oikeudet poikkeuksellisesti kaupungin hallintosääntöön ja sitä pidetään yleisesti hyvänä signaalina nuorten vaikuttamisen arvostuksesta Raahessa.

Hyvät kuulijat!

Raahen nuorisovaltuusto on saanut aikaan paljon ja se on muotoutunut vuosien varrella maan johtavaksi nuorten osallisuusfoorumiksi. Sen toiminta on laajentunut moneen suuntaan, ollen aina ollut kuitenkin tekijöidensä näköinen raahelainen tapa toimia. Nuorisovaltuusto perusti yhdessä eri toimijoiden, niin yksityisten kuin kunnallistenkin, kanssa kahvila Cuppin Raaheen keväällä 2002. Tämä oli erinomainen esimerkki siitä mitä yhdessä tekeminen ja sen aikaisen nuorisolain hengen mukainen toimita oli. Silloinkin nimittäin esillä oli jo osallistuminen ja osallistaminen. Nuoret saivat tehdä ja suunnitella asioita itse. Toinen erinomainen esimerkki onnistumisesta ja voimien yhdistämisestä on vuonna 2003 alkuunsa saanut nuorisovaltuuston järjestämä rantabiletapahtuma Sulatto. Osallisuuden keinoin, nuorten vapaaehtoistyönä toteuttamassa, päihteettömyyteen kannustavassa musiikillisessa tapahtumassa on ollut mukana vuosien aikana ollut viisinumeroinen luku ihmisiä yleisönä ja tekemässä tapahtumaa.

Toimitan ei kuitenkaan ole rajoittunut pelkästään kaupunkimme rajojen sisäpuolelle, sillä ensimmäisistä vuosista lähtien on yhteyttä pidetty valtakunnallisesti toisten nuorisovaltuustojen kanssa. Ovatpa raahelaiset edustajat olleet mukana valtakunnallisen nuorisovaltuustojen yhteistoiminta elimenkin toiminnassa aina alkuvuosista lähtien. Säännölliset vierailut toisten nuorisovaltuustojen luona sekä kansanedustajiemme mukana Eduskunnassa ovat olleet keskeinen osa vaikuttamistoimintaa. Mielenkiintoisista tehtävistä huolimatta suurin haaste edelleen on saada vaikuttamistoimintaan mukaan yhä useampi raahelaisnuori. Syksyisin järjestettävät vaalit eivät aina ole olleet erityisen suuria joukkoja puhuttelevia. Onkin syytä edelleen pohtia yhteistyössä koulujen ja nuorisovaltuuston edustajien kanssa miten kunniakas tehtävä nuorten äänitorvina olisi kiinnostava ja haluttu paikka. Halu päästä toimintaan mukaan tai edes käyttämään ääntään sen ehdokkaan puolesta, jonka haluaa omaa asiaansa edustavan. Kuitenkin kyse on nuorista eli kaikenlainen turha ja byrokraattinen toiminta tulee jättää vähemmälle, eli motoksi ehdotankin enemmän tekemistä vähemmän puheita.

Raahen nuorisovaltuustoa arvostetaan meillä ja muualla. Minulla on taannoin tilaisuus olla mukana Kuntaliiton eräässä tilaisuudessa, jossa sain olla erittäin ylpeä tästä nyt juhlimastamme toimielimestä. Käsittelimme tilaisuudessa juuri edellä kertomiani asioita eli miten kunnissa voidaan ottaa nuoret mukaan päätöksen tekoon paremmin ja sain kertoa kokemuksia siitä, miten meillä lautakunnissa nuoret ovat toimineet jo vuosia. Saimme siis kiitosta erittäin ennakkoluulottomasta työstämme. Uusi kuntalaki myös velvoitti kuntia perustamaan kuntiin nuorisovaltuustoja eli tällä. Kun muualla vasta harjoitellaan, meillä se on jo tehty. Uskokaa tai älkää kaupunkimme on monessa muussakin asiassa ollut edelläkävijä eli strategiamme mukainen kokeilukulttuuri on ollut voimissaan jo pitkään.

Mikä sitten motivoi entisiä ja nykyisiä nuorisovaltuutettuja? Oma kokemukseni perusteella vastaus on ehdottomasti oppiminen ja vaikuttaminen. Mikä olisikaan sen parempi paikka opetella päätöksentekoa kuin omalla kotipaikkakunnalla, tuttujen asioiden ja ihmisten parissa. Tähän puheeseen valmistuessani kävin keskustelun erään tuntemani nuorisovaltuutetun kanssa. Kysyin häneltä, miksi olet lähtenyt mukaan? Vastaus oli selvä, halu vaikuttaa nuorten asioihin meillä Raahessa. Parempaa vastausta ei voi antaa taikka saada, siinä oli kaikki tiivistettynä. Moni entinen ja toivottavasti nykyinen nuvalainen jatkaa työskentelyä yhteisten asioiden parissa. Aikaisempien valtuutettujen nimiä ja kasvoja on näkynyt kaupunkien ja kuntien johtotehtävissä virka- tai luottamushenkilöinä, pääministerin kansliassa ja monessa muussa paikassa. Uskallan väittää, että heidän kautensa aikana tarttuneet opit ja taidot eivät ainakaan ole haitanneet mainittuihin tehtäviin päätymisessä. Tässä siis hieman motivaatiota, sillä luottamustehtävissä toimiminen saattaa joskus olla myös raskasta ja aikaa vievää

Tulevaisuus, että saisimme joskus juhlia myös 40-vuotisgaalaa samoissa merkeissä. Aikaisemmin viittasin kuntalain määräykseen perustaa kuntiin omat toimielimet, jotka tuovat nuorempien kuntalaisten ajatuksia esille, pitää se nuorisovaltuustot voimissaan tulevaisuudessa. Tehtävien pysyessä mielekkäinä myös motivaatio säilyy. Tarvitaan siis yleisesti selviä työtehtäviä, mutta kannustusta ahkeruuteen, olisikin opintokokonaisuuksia suunniteltaessa pohdittava voisiko nuorisovaltuustotyöskentelystä saada jotain kursseja suoritettua keskiasteen opinnoissa. Käydessäni kutsuttuna lukiolla yhteiskuntaopin tunnilla taannoin, kannustin oppilaita osallistumaan ja kyselemään oman kotikuntansa asioita päättäjiltä nuoremmilta ja vähän vanhemmiltakin eli seuraamaan mitä ympärillä tapahtuu.

Hyvät nuorisovaltuutetut!

Teette tärkeää työtä. Toivon omasta ja koko kaupunginhallituksen puolesta kaikille teille työn iloa tehtäviinne. Teidät on valittu tuomaan esiin nuorten ajatuksia kotikaupungissamme. Aikaisemmat nuorisovaltuustot ovat osuutensa tehneet. Emme muuten saisi olla mukana tässä tilaisuudessa. Toivon teidän tekevän työtä näkyvyyden ja yhteisen kaupunkimme kehittämisessä. Me Raahessa haluamme tehdä yhdessä paljon hyviä asioita jokaiselle kaupunkilaiselle. Teillä nykyisillä tehtävässä olevilla ja tulevaisuudessa siihen valittavilla on paljon tekemistä tarjolla. Olkaa ahkeria, mutta muistakaan pitää nuoruuden innon lisäksi pientä pilkettä silmäkulmassa. Asiat voivat olla isoja, mutta niihin on aina monta näkökulmaa. Onnea 20-vuotialle Raahen nuorisovaltuustolle ja monia mielenkiintoisia vuosia tästä eteenpäinkin!

Joulutervehdys

Itsenäisyyspäivän tervehdyspuhe Raahesalissa

Arvoisat veteraanisukupolven edustajat, hyvät kutsuvieraat, naiset ja herrat!

Tervehdys, sinä 100-vuotias Suomi-neito! Tämä on päivä on Sinun, monella tapaa erikoinen, sillä todella harvoin pääsee tällaisille syntymäpäiville, jossa täytetään kolminumeroisia vuosia. Ovatko vuodet sitten kohdelleet maatamme hyvin? Varma voi olla ainoastaan siitä, että monia käänteitä on tälle draaman kaarelle mahtunut. Yhtä mieltä voinemme kuitenkin olla, että taival on menestystarina vailla vertaa. Maamme on muuttunut sadassa vuodessa yhdeksi maailman parhaaksi valtioksi monilla mittareilla mitattuna, toivoaksemme kehitys myös jatkuu.

Aiemmin tänään päivällä sain suorittaa kunniatehtävän Raahen sankarihautausmaalla. Olin vartioimassa lähes ikätoverini viimeistä leposijaa, joka on nimetty muutaman vuoden minua nuoremmalle sankarivainajalle. En ole tutustunut tämän henkilön historiaan kovin tarkasti, joten olisikin mielenkiitoista tietää mitä häneltä jäi jälkeen? Millainen tilanne oli se hetki, jossa kuolema korjasi sodan satoa tässä tapauksessa Antrealla, jossa tämä mainittu vääpeli oli viimeisen kerran elossa.  Mitkä olivat ammattisotilaan silloiset ajatukset? Rankkoja pohdintoja, ehtikö hän pelkäämään, luottiko tulevaan, miten hänen läheistensä elämä jatkui? Sota-arkiston mukaan lapsia ei hänellä ollut, mutta vaimo jäi suremaan. Kuinka suunnaton olikaan hänen murheensa ja ahdistuksensa siinä tilanteessa? Ei ollut kriisiapuja, mutta kohtalosisarija sitäkin enemmän.

Joskus joutuu pohtimaan miten nykyinen maamme kestäisi, jos nämä tapahtumat toistuisivat nyt vuosikymmeniä myöhemmin? Olemmeko turtuneet rauhan aikaan? Varautuminen vaikeisiin aikoihin, jos kaikki asiat eivät mene kuten toivomme, on hyvä pitää muistissa, ei peläten vaan huomioiden.

Mitä seuraavalla vuosisadalla tapahtuu, mitä olemme sadan vuoden kuluttua? Euroopan rajoja muokataan edelleen säännöllisesti ja on naiivia odottaa etteikö niin voisi tapahtua jotain myös meidän lähialueilla tai nykyaikaisen sodankäynnin, terrorin koskettaessa maatamme, kuten kuluvana vuonna tapahtui. Mitä historiamme on meille opettanut? Ainakin sen, että yhdessä saamme aikaan paljon. Se vaatii sitoutumista. Muutokset tapahtuvat nopeasti nykypäivänä, maailman meno on kiihtynyt ja monimutkaistunut. Ei pelkästään siksi, että parantuneet liikenneyhteydet tai sähköinen tiedonvälitys on muuttanut käsitystämme ympäröivästä maailmasta, vaan nopeasti muuttuvat tilanteet meillä ja muualla hämmentävät ihmisten mieliä. Pystymmekö sopeutumaan uusiin asioihin tarpeeksi nopeasti vai pitääkö meidän edes yrittää? Tarvitseeko hyväksyä meille vieras tapa toimia ja elää, vain siksi ettemme loukkaisi ketään? Jokainen ihminen voi oppia toiselta jotain, hyvää tai pahaa. On siksi tärkeää, että saa pitää omista ja hyviksi koetuista arvoista kiinni, se on oikeaa suvaitsemista.

Hyvät kuulijat!

Katsokaamme ympärillemme. Vaikka esi-isämme eivät valinneet asuinpaikakseen todellakaan ilmastollisesti ihaninta tai maastollisesti helpointa maailman kolkkaa elää, on Suomi ollut kuitenkin upea menestystarina! Meillä on edelleen mahdollisuus selvitä nykypäivässä, mutta se ei tapahdu riitelemällä tai syyllistämällä, vaan juhlavuoden teeman mukaisesti yhdessä tekemällä ja toisiimme luottamalla. Kuten kenraali Erhnroot aikanaan totesi: ”Suomi on paras maa meille suomalaisille”. Kaikkivaltias meitä suojelkoon, että se sellaisena myös pysyy. Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille ja tervetuloa Raahen kaupungin puolesta tähän juhlaan.

Tervehdyspuhe yrittäjien aluevuosikokouksessa

Arvoisat kokousvieraat!

Tervetuloa Raaheen, Suomen helemeen, me vastaanotamme tulevaisuutemme luottavaisena olemassa oleviin vahvuuksiimme turvautuen. Tulevaisuuden Raahen kantavat ajatukset ovat: elinvoimainen, lapsiystävällinen, oudosti houkutteleva ja osaava meidän yhteinen Raahe. Lähiaikoina maakuntauudistuksen myötä toimintaympäristöämme muutetaan ehkä eniten maamme historian aikana. Lähitulevaisuus tuokin yrityselämästä tutun muutoksen kaikkialle yhteiskuntaan.

Vasta valmistunut ja viime maanantaina valtuustossa yksimielisesti hyväksytty strategiamme korostaa elinvoimaista Raahea, digitalisaation kaikkia työkaluja taitavasti hyväksikäyttävä ja taloudeltaan tasapainoisena elinvoimaisena ympäristönä. Elinvoimainen Raahe erottuu osaamisellaan sekä tekemisen kulttuurillaan ja hakee kasvunsa edellytykset suurhankkeista kuten Hanhikivi 1:sta sekä Mustavaaran metallituotetehtaasta. Raahelaiset ja lähialueemme yritykset ovatkin elinvoimamme ydin. Mainittujen hankkeiden lisäksi kaupungistamme löytyy maamme suurimpia satamia, SSAB Raahen tehdas, uudelleen avattavaksi ilmoitettu kultakaivos ja tietenkin te meidän lukuisat yrittäjät, joista osaamisesta olemme erittäin ylpeitä, nämä kaikki mahdollistavat erittäin laadukkaan palvelurakenteen kaupungissamme.

Lapsiystävällinen Raahe erottuu laadukkailla oppimisympäristöillä, kokeiluilla sekä ennakoivalla lapsi- ja perhekeskeisellä toiminnallaan. Raahe on Pohjois-Pohjanmaan toiseksi suurin kaupunki ja sen kouluissa panostetaan ennakoivaan työhön lapsia ja nuoria kuunnellen. Raahen kaupunki panostaa oppimisympäristöihin voimakkaasti. Esimerkkinä Antinkankaan monitoimitalo on aikamme nykyaikaisin tuleva oppimisympäristö. Uusia toimintamalleja on otettu tai otetaan käyttöön, kuten Lapset puheeksi –hanke tai kasvatusohjaaja- tai koulupsyykkaritoiminta, näillä on tähtäimenä hyvinvoinnin lisääntyminen.

Strategiamme kohta, Oudosti houkutteleva Raahe, on merellisen historian, vanhan kaupungin charmin, ainutlaatuisen luonnon, tarinakulttuurin sekä teollisuuden muodostama kokonaisuus, joka on suuri kokonaisuus pienessä kaupungissa. Raahessa on jokaiselle jotain – ja enemmän.  Oudosti houkutteleva Raahe nojautuu tarinakulttuuriin nykyaikaisin viestinnän keinoin. Kaupunkimme imagoa rakentavat kaikki kaupunkilaiset, mutta myös te vierailijat. Näitä teemoja toteuttaa kaupungin monikanavamarkkinointi, joka käyttää kaupunkilaisten ja vierailijoiden tuottamaa materiaalia sekä on kaikkien nähtävissä sosiaalisessa mediassa. Kaupungin viestinnässä toteutetaan aktiivisesti vetovoimatekijöiden markkinointia. Raahen tärkein omaisuus on sen julkisuuskuva. Me kaikki ja Te arvoisat läsnäolijat luotte meidän Raahemme näkyvyyttä ja siten imagoa.

Raahe kouluttaa osaajansa työelämän tarpeisiin, perinteikkään koulukaupunkimme oppimismahdollisuudet esikoulusta III-asteelle ovat tauon jälkeen huippua. Palaamme jälleen korkeakoulukaupungiksi alkavaan AMK- insinöörikoulutukseen haki yhteensä 158 hakijaa yhteen koulutusohjelmaan, mikä on tekniikan alalla Suomen paras hakijamäärä kuluneen syksyn yhteishaussa!

Hyvät kokousvieraat, teitte hyvin kun tulitte Raaheen kokoustamaan. Toivon teidän tekevän kokouksessanne viisaita päätöksiä ja hyviä valintoja. Viihtykää kaupungissamme, tervetuloa!

Tervehdyssanat SAR-harjoituksessa 25.8.2017 Bomballa

Arvoisat läsnäolijat!

”Kun hätä on suuri on apu lähellä” –sanonta on ajankohtainen tänä viikonloppuna täällä Raahessa, kuitenkin onneksi vain harjoituksen muodossa. Tänä viikonloppuna on kaupungissamme jälleen erilaisia tapahtumia, kun tapahtumarikas kesä on takana, ovat Venetsialaiset oiva viikonloppu jatkaa näitä yleisöä kerääviä kohtaamisia kaupungissamme. Tänne Pattijoen lentokentälle on yleisöllä mahdollisuus huomenna päästä tutustumaan ilmailuun ja vapaaehtoiseen pelastustyön harrastuksiin. Tämä toiminta on epäilemättä mielenkiintoista, lentämisen vapaudentunteen lisäksi on mahdollisuus auttaa hädässä olevaa.

Mikään taito ei pysy yllä ilman harjoittelua. Tänne on kokoontunut pitämään taitojaan yllä oiva joukko, toivottavasti teillä on mielenkiintoinen ja sopivan haastava harjoitus edessänne. Joku päivä osaamisellanne on jälleen käyttöä. Ainut mikä on varmaa, että hälytys on aina sekunti sekunnilta lähempänä ja siksi taitoja on pidettävä yllä. Siksi kannustankin teitä harjoittelemaan ja vaalimaan hankkimaanne osaamista.

Tämäkin tapahtuma liittyy Suomi 100 – yhdessä -juhlateemaan. Maamme matka historiassa on ollut monikulmainen, missään tapauksessa se ei ole ollut helppo tai yksinkertainen. Me olemme tarvinneet teeman mukaista yhdessä ajattelua koko olemassa olomme ajan. Tänään teema on yhtä ajankohtainen kuin jo 100 vuotta sitten ja siksi toivon omasta ja koko Raahen kaupungin puolesta teille ja työllenne menestystä ja onnistumisen elämyksiä – yhdessä!

Avajaispuhe Pooki Flakkaa -tapahtumassa

Arvoisat kuulijat!

Pooki flakkaa! Tämä odotettu huudahdus on kuultu kaupunkimme pihoilla ja kaduilla jo kauan aikaa sitten ensimmäisen kerran. Raahelainen laiva oli tulossa kotiin, joskus pitkältäkin matkalta, oli siis ilon aika. Matkalle oli lähdetty perheiden luota, todennäköisesti hyvin ristiriitaisissa tunnelmissa, ehkä perheissä oli hieman surtu ja saattanut siinä jokunen riidanpoikanenkin syntyä lähtövalmisteluissa. Pestit olivat pitkiä ja edellä kuvattu kiukku oli taatusti muuttunut kaipaukseksi reissun aikana. Paluu ei kuitenkaan aina ollut juhlaa, sillä osa merimiehistä jäi palaamatta ja olihan kotiin tulleidenkin puolisoiden oltava hillittyjä ilossaan. Näin kertoo tarina päivän tapahtuman teemasta – Pooki flakkaa.

Historiallisessa kuvauksessa oli kyse isosta tapahtumasta aikanaan. Tämän päivän versio on sitä myös, nykyisellään se suurempi kuin koskaan. Toimintaa riittää laajalle alueelle, aina torin ulkopuolelle nurmialueelle saakka. Myös Museonranta ja Pikkulahti ovat täynnä merellistä toimintaa, sinne olemme saaneet vieraita mm. Vaasasta kun postivene on muistuttamassa Ruotsin ja Suomen yhteisestä historiasta tai Kalajoelta talkoohengen voimannäyte purjelaiva Ansion muodossa ja monta muuta kiintoisaa kohdetta. Unohtaa ei voi tietenkään Raahen satamaa, siellä pääsee tutustumaan kaupunkimme nimikkoalukseen, ohjusvene Raaheen, jonka Merivoimat on iloksemme tänne tuonut, joten mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan on näiden päivien aikana.

Jo kaupunkimme purjelaivakaudella saimme tuulahduksen erilaisista makuelämyksistä. Milloin laivan paluulastina oli mausteita tai muuta eksoottisempaa tulijaista. Tänään meillä on mahdollisuus samaan. Torilla on mahdollisuus maistella makuja ja haistella tuoksuja eurooppalaisella ruokatorilla, tarkemmalta nimeltään Street Food Fiesta and Choco Festival -tapahtumassa. Pidänkin jokseenkin erikoisena, mikäli joku markkinavieras poistuu tältä alueelta nälkäisenä. Tein nimittäin jo pari päivää sitten pienen tutkimusmatkan makujen maailmaan ja ihastuttavan monenlaista keittiötä on edustettuna eli rohkeasti vain maistelemaan.

Raahella on hieno historia, mutta upea tulevaisuus, se nähdään nopealla silmäyksellä. Näiden päivien yhteydessä järjestetään Komerssin vanhan ajan markkinat. Asuja myöten on valmistauduttu huolella ja nykyaikaiseen elämänmenoon soveltuvat tuotteet toivottavasti löytävät ostajansa. Vaikka tuotteet ovat uusia, ne ovat tehty perinteitä kunnioittaen ja siksi ovat erityisen arvokkaita, helppo muistaa se, mistä tavara on hankittu kun esimerkiksi talven tuiskuissa näitä hankittuja tuotteita käyttää.

Meillä on siis monenlaista tarjolla, vaikka kaupunkimme ei välttämättä ole tunnettu kesätapahtumistaan, niin uskon vakaasti, että kohta on, sen tekevät te kaikki aktiiviset toimijat, jotka olette mukana, kukin omalla panoksellanne, kuten vaikka kohta liikkeelle lähtevät Rapapapat. Yksi hieno esimerkki siitä, mitä yhdessä voidaan saada aikaan. Ehkä hieman luettelomaisesti kerroin, mitä meillä on tänä viikonloppuna tarjolla. Kaikkea en saanut mahtumaan, mutta varmasti jokainen löytää sen oman tärkeän asian. Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä yhteishengelle. Puhumme usein juurettomuudesta, mutta yhdessä tekeminen lujittaa kuulumista johonkin ja tässä tapauksessa kotiseutuun. On äärimmäisen hienoa saada olla mukana tässä tapahtumassa, joka viestiin Raahesta jotain. Näillä rannoilla asuu ihmisiä, jotka ovat ylpeitä siitä mitä ovat ja siitä mitä osaavat. Haaveeni on, ettei Pooki lakkaa flakkaamasta, vaan nämä juhlat saavat edelleen jatkua kauas tulevaisuuteen, toivon teidän kaikkien viihtyvän ja tulevan taas uudelleen erilaisiin tapahtumiin mukaan!

Tervehdyspuheeni Pekanpäivien praataustilaisuudessa

Arvoisat naiset ja herrat, kaikki praataustilaisuuteen osallistujat!

Jotain uutta, jotain vanhaa ja niin edelleen, vaikka emme ole häissä, niin ehkä tuolla alkukommentilla voisi aloittaa tämän praataustilaisuuden. Uutta on sitten edellisen kerran tapahtunut paljon, mutta tuttuakin on jäljellä. Ei pelkästään tässä juhlatilassa, vaan ihmisissä, jotka tämän tekevät. Vuoden takaisiin hetkiin jos palaa, niin moni asia on muuttunut. Uusi sivu kaupunkimme historiassa on kääntynyt, ehkä kokonaan kirjoittamaton aukeama.

Raahe on tänään noin 25 000 asukkaan koti. Eri tavoilla tarkasteltuna Raahe lähialueineen on hyvässä tilanteessa edelleen ja kovasti toivomme, että tulevaisuus on jatkumassa suotuisissa merkeissä. Se ei kuitenkaan tule pyytämättä ja yllättäen. Työtä onnistuminen vaatii ja olemme siihen valmiit. Uusia menetelmiä kaupunkimme tunnetuksi tekemiseen on otettu käyttöön. Moniko paikallaolijoista on tutustunut meidän sosiaalisen median erilaisiin sivustoihin?

Mitä Raahessa on sitten lähiaikoina tapahtumassa ja mitä meiltä odotetaan? Me tarvitsemme näkyvyyttä. Viestinnän ulospäin ja myös sisällä tulee olla jatkuvaa. Vaikka me raahelaiset, alkuasukkaat, tullista tulleet tai tilapäisesti muualla asuvat tiedämme kaupunkimme hyvät puolet, niin tietääkö muut, edes lähialueilla, saati sitten kauempana? Jokainen meistä voi nimetä aina yhden hyvä asian tässä tänään ja nyt. Haastakin teitä arvoisat kaikki tähän tunnettavuustyöhön, olemmehan kaikki paikallaolijat alueen lähettiläitä.

On myös sanottu, että tulevaisuuden ennustaminen on erityisen hankalaa. Tässä tilanteessa se sitä myös on. Alkanut valtuustokausi tulee olemaan erityisen historiallinen, sillä nykytiedon mukaan moni kuntien tehtävistä siirtyy perustettaville maakunnille. Järjestelmä tulee olemaan kovin erilainen kuin se mihin olemme tottuneet. Jokainen tunnistaa muutoksen ja uudistusten tarpeellisuuden, mutta lopputulos on suuri tuntematon. Ainut asia, josta voimme olla varmoja, että päätöksen teko siirtyy kauemmaksi, myös niistä lähipalveluista. Erään tutkimuksen mukaan Raahen kasvualueen, edelliseltä nimeltään seutukunta, näkymät ovat yhdet maamme parhaimmat. Pitkään esillä olleet suurhakkeet ovat tuottaneet jo työtä sekä toimeentuloa ja lisää on tulossa. Erittäin suuri asia on myös Raahen palaaminen korkeakoulukaupungiksi, sillä yhteistyö Kajaanin ammattikorkeakoulun kanssa on merkittävä tulevaisuutemme kannalta.

Kainuun korpimailta on ollut kulkijoita myös muissa merkeissä. Saimme talvella  sieltä suunnasta uuden kaupunginjohtajan ja olemme hyvän yhteistyön merkeissä tehneet lyhyessä ajassa paljon kaupunkimme tunnettavuuden lisäämiseksi. Kun viime vuonna saavutimme vuoden luontomatkailukohteen arvonimen saaristollemme, on sen jälkeen kiinnostus matkailumielessä noussut ihan uudelle tasolle Raahessa, jatkamme siis kaupunkimme tunnetuksi tekemistä monella tavalla. Viestintä on monipuolista ja jatkuvaa. Aloittihan kaupunginjohtaja Nurkkala oman työuransa kansalaisten kyselytunnilla, joka tietenkin lähettiin suorana verkossa ja lisää seuraa.

Näillä avaussanoilla haluan toivottaa teidät kaikki tervetulleeksi tähän praataustilaisuuteen, joka on yksi osa näitä raahelaisen osaamisen ja yhteen hiileen puhaltamisen taidonnäytteitä eli Pekanpäiviä. Käytetään tämä aika hyvin ja kun tästä tilaisuudesta lähdemme, niin olemme tulleet tutuiksi ja saamme viedä tietoa erinomaisesta kaupungistamme myös muille kuultavaksi! Tervetuloa!

 

Puheeni Kari Karjalaisen muotokuvan paljastamisjuhlassa Raahen kirjastolla

Arvoisat läsnäolijat!

Olette kaikki tervetulleita, tähän ehkä odotettuun juhlaan. Minä olen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jarmo Myllymäki ja saan toimia tämän juhlahetken juontajana sekä tervehdyspuheen pitäjänä. Tilaisuuden aluksi saimme kuulla Raahen musiikkiopistolta sello-pianoduoa, jossa soittivat Ella Harju ja Ellinoora Leskinen ja on hienoa, että saamme nauttia heidän taidoistaan myös myöhemmin. Tämä tapahtuma onkin suurta osaamisen taidonnäytettä. Tätä asiaa voi pohtia useammaltakin eri kantilta ja ehkä myöhemmin selviää mitkä ne näkökulmat ovat. Maltetaan kuitenkin hetki. Tällaiset tapahtumat ovat harvinaisia ja tänä viikonloppuna kun kaupunkimme todenteolla herää eloon, niin mikä olisikaan sopivampi ajankohta!

Kari Karjalainen saapui kaupunkiimme muutosjohtajaksi, näin kontrahti sanoi ja tästä asiasta keskustelua ajoittain on käyty. On kuitenkin täysin kiistatonta se, että muutos on ollut suuri ja siihen on tarvittu työtä ja osaamista. Reilu 10 vuotta, kun toimit kaupungissamme johtavana viranhaltijana, sattui ja tapahtui paljon. Moni asia on muuttunut ja ehkä myöhemmin pienessä yllätysnumerossa asia nousee uudelleen esille. Yhtä kaikki muutosta on tapahtunut, sitä on tahdottu. Ympärillämme oleva kaupungin ydin on pessyt kasvonsa, mutta myös paljon muuta on tapahtunut. Onhan kaupunkimme rajojen sisäpuolella ollut muutaman vuoden matkustajaliikenteen rautatieasema, siinäkin on meidän entistä konduktööriä tarvittu, tosin tämä muutos ei niinkään ollut neuvottelutulos VR:n kanssa, vaan syvällinen yhteistyö naapurikunnan kera.

Kari on opittu tuntemaan mielipiteensä kertovana ihmisenä, ei ole jäänyt epäselväksi kenellekään, jos hän ollut jotain mieltä. Kun keskustelua on käyty, ajoittain myös värikkäästi ja jos puheet on pidetty puhelimessa, niin välttämättä ei varsinaisen yhteyden ole tarvinnut toimia, muutenkin on tultu kuulluksi. Mutta mikä tärkeintä, aina on päästy kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen, jos jostain on oltu jotain mieltä. Sopimisen taito onkin ihmisen yksi tärkeä ominaisuus ja kaupunginjohtajan työssä se lienee suorastaan välttämätön. Näiden kymmenen vuoden aikana onkin osaamista tarvittu ja edelleen osaamistasi käytetään, siihen on ladattu paljon odotuksia nykyisessäkin tehtävässä.

Tässä tilaisuudessa on esillä myös toisenlaista osaamista, taitoa vangita hetki kuvaksi. Vaikka ollaankin vaarallisilla vesillä, jos minä ryhdyn analysoimaan taidetta ja siksi tyydynkin kertomaan vain hieman kohta paljastettavasta taulusta. Tämä muotokuvan tullessa ajankohtaiseksi pohdimme maalaajaa ja sehän löytyi varsin läheltä. Taiteilija Vuori oli luonnollinen valinta, sillä lienee henkilökuvalle pelkästään eduksi, että tekijä tuntee ikuistettavan kohteen. Uskon vahvasti, että ateljeen hämyssä ja maalien tuoksussa on syntynyt jotain syvempää, ei vain pelkästään kuva, vaan teos. Se, jota kohta pääsette ihailemaan ja kuulemaan lisää sen synnystä ja tekemisen vaiheista.

Meillä Raahessa on ollut tapana maalata muotokuva kaupunginjohtajasta. Ehkä Karin luonteesta kansan miehenä kertoo se, että hän on halunnut heinäkuuksi taulun näytille tänne kaupunkilaisten pariin ja mikä olisikaan sen parempi paikka kuin, sinun kaudellasi Kari, remontoitu kirjasto. Ohjelmamme jatkuu seuraavaksi juhlapuheella, jonka meille pitää valtuuston tuore puheenjohtaja Hanna-Leena Mattila. Vielä kerran tervetuloa teille kaikille ja seuraavaksi saanen pyytää arvoisaa rouva kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa kertomaan meille ajatuksiaan juhlapuheen muodossa, olkaa hyvä!

Alustana toimii Wordpress ja teemana Digg-3. Tekstit (C) Jarmo Myllymäki 2005-2019.